Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Anarkisti Suvi Auvinen toivoo lihan syömiselle loppua – ”Tupakkalaissa sanotaan, että sen tarkoitus on saada ihmiset lopettamaan tupakointi, miksei tätä voitaisi soveltaa lihaan?”

Suvi Auvinen haluaa, että lihan tehotuotanto loppuu. Tämä tarkoittaisi hyvästejä niin jauhelihalle, kanasuikaleille kuin leikkeleille. Eikä kyse ole vain Auvisen halusta, vaan tutkimustiedon valossa hän on varma, että lihankulutus nykyisellään päättyy. Suomalainen syö keskimäärin 81 kiloa lihaa vuodessa. Miten tällaisesta määrästä voidaan päästä eroon? Auvinen kutsuu kirjassa tupakkaa lupaavaksi esimerkiksi. – Suomen nykyisessä tupakkalaissa sanotaan, että sen tarkoitus on saada ihmiset lopettamaan tupakointi. Ei ole mitään syytä, miksei voitaisi soveltaa tätä samaa lihaan, Auvinen sanoo. Auvisen mielestä lihan hintaa pitää nostaa kymmeniä prosentteja, jotta se vaikuttaa ostopäätöksiin. Tupakanpolttoa on ajettu alas myös rajoittamalla sauhuttelupaikkoja ja peittämällä askit dramaattisilla kauhukuvilla. – Uskon, että raatokuville on paikkansa lihapakkauksissa jossain vaiheessa, mutta emme ole läheskään siinä pisteessä vielä. Auvinen tuli tunnetuksi blogistaan ”päivystävänä anarkistina”. Nykyisin hän kutsuu itseään ensisijaisesti aktivistiksi ja korostaa anarkismia vain silloin, kun puhuu poliittisesta aatteestaan. Hän on Vegemessuja järjestävän yrityksen toimitusjohtaja ja tekee töitä muun muassa freelance-toimittajana ja konsulttina. Tulevana lauantaina ilmestyy hänen esikoisteoksensa Lihan loppu (Kosmos 2019), joka ennustaa lihan tehotuotannon laskua. Kirja käsittelee tehotuotannon ongelmia ympäristön, terveyden ja eläinoikeuksien kannalta sekä esittelee keinoja, miten se saadaan loppumaan. Vegebuumi, mutta miksi? Muutama vuosi sitten Suomessa alkoi jyllätä keskustelu kasvissyönnistä. Docventuresin Lihaton lokakuu -kampanja sai monet jättämään lihan ainakin hetkeksi. Kasvipohjaiset tuotteet alkoivat vallata hyllytilaa marketeissa. Auviselle käänteentekevä hetki oli, kun McDonald’s alkoi myydä vegaanista hampurilaista Suomessa. Auvinen ja muut eläin- ja ympäristöaktivistit olivat äimistyneitä. Miksi ihmiset ovat yhtäkkiä kiinnostuneita vähentämään lihansyöntiään ja miksi juuri Suomessa? Tätä kehitystä Auvinen käsittelee kirjassa. Hän toivoo, että kirjan lukisivat ne, jotka ovat jo kiinnostuneet lihansyönnin vähentämisestä, mutta kaipaavat lisää tietoa. Lisäksi Auvinen toivoo kirjasta olevan hyötyä poliittisille päättäjille ja kouluille. Auvinen jätti lihan syömättä ensimmäisen kerran 15-vuotiaana, kun näki teuraaksi meneviä lampaita. Vaikka tuotantoeläinten huonot olot olivat Auvisen alkuperäinen syy ryhtyä vegaaniksi, nykyään ilmastovaikutukset ovat hänestä yhteiskunnallisesti painavin syy lihatuotannon lopettamiselle. Alakouluikäisen lapsen äitinä Auvinen haluaa tehdä kaikkensa, jotta seuraavien sukupolvien ei tarvitsisi kärsiä. – On täysin selvää, että lihansyönti tässä mittakaavassa ja niillä tavoilla tuotettuna kuin nyt ymmärrämme, tulee loppumaan. Se ei ole mitään utopiaa tai haaveilua, vaan yksinkertaisesti planeetalta loppuu tila. Jos haluamme ruokkia 10 miljardia ihmistä vuonna 2050, emme voi kasvattaa esimerkiksi niin paljon lehmiä ruuaksi. Suvi Auvinen kertoo, paljonko lihan hinnan pitäisi hänen mielestään nousta. Henkilökohtaisuus Auvinen keskittyy kirjassaan punaiseen lihaan, koska sillä on suurimmat ilmastovaikutukset: ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat yli viidenneksen yksilön kulutuksen ilmastovaikutuksista . Yksittäisenä päästölähteenä vain asumisen haitat ovat suuremmat. Kaikenlaisen lihan tehotuotannon loppu tarkoittaisi lopulta myös maito- ja kananmunatuotannon päättymistä. Lihankulutuksen vähentämiselle suurena syynä on Auvisesta myös terveys. On tutkittu, että lihansyönnillä on vaikutuksia esimerkiksi sydän- ja verisuonitaiteihin. Hän myöntää, ettei ruokailutottumusten muutoksesta ei tule helppoa. – Ruuan katsotaan kuuluvan syvästi ihmisen itsemääräämisalueelle. Kaikenlainen kommentointi siitä, minkälaista ruokaa pitäisi tuottaa, koetaan hyökkäyksenä omaa valintaa kohtaan. Auvinen muistuttaa, ettei kukaan ole puolueeton ruuan suhteen: myös lihan syöminen on valinta, vaikka se mielletään usein vain normaaliksi. – Maailmassa, jossa ruoka tuotetaan niin, että se vaikuttaa kaikkiin, planeettaan ja ilmastoon, emme voi enää ajatella, että ruoka on yksityisasia, johon muut eivät voi sanoa mitään. Hänestä lihansyönti on myös sukupolvi- ja sukupuolikysymys. Hänen mukaansa selvä enemmistö fanaattisista ja äänekkäistä lihansyöjistä on miehiä. – Se liittyy varmaan osaltaan perinteisiin ahtaisiin miehuuden malleihin. Ihmiset ajattelevat, että edelleen on miehekästä syödä lihaa. Syömistä ohjaillaan Tulevaisuudessa kasvipohjaiset tuotteet ovat herkullisempia kuin eläinperäiset versiot, ruuantuotannossa ilmastovaikutukset on otettu huomioon, keinolihaa on kehitetty, globaalista oikeudenmukaisuudesta on huolehdittu, ihmisten empatia eläimiä kohtaan on herännyt ja kaiken kaikkiaan eläinten syömisestä on tehty tarpeetonta ja paheksuttua. Näin Auvinen kuvailee kirjansa luvussa ”Maailma tuotantoeläinten jälkeen”. – Se luku on ”best case scenario”. Jos ihmiset pystyvät toimimaan riittävän nopeasti, meillä on hyvät mahdollisuudet tehdä vaikka mitä. Mallit ja data ovat olemassa siitä, mitä voisimme tehdä toisin. Auvinen huomauttaa, että ihminen ei ole yksin päättämässä siitä, mitä suuhunsa laittaa. Hänestä muutoksen pitää tapahtua yksilön valintojen lisäksi EU:n, valtion ja kuntien tasolla. Auvisesta suuri vaikutus on ensinnäkin tuotantojen rahallisella tukemisella. Hän sanoo, että esimerkiksi jauhelihapaketin saa liian halvalla, koska tuotannon tuet ovat painaneet myyntihinnan alas. Hänestä poliittisesti voitaisiin myös vaatia ilmastolle parempia vaihtoehtoja ja määritellä, minkälaista ruokaa koulujen ja työpaikkojen ruokaloissa tarjotaan. Toisaalta marketit päättävät, miten tuotteita mainostetaan ja esitellään. Ruuantuottajat ahdingossa Kasvipohjaisten tuotteiden kuten Nyhtökauran ja Härkiksen myynti on Suomessa jo kasvanut, mutta lihankulutus ei ole vähentynyt. Tiistaina julkaistiin kuitenkin yllättävä tutkimustieto: ennusteen mukaan vuonna 2019 suomalaisten lihankulutus kääntyy laskuun. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan siankulutus vähenee edelleen, mutta nyt myös naudanlihan kulutus vähenee ja siipikarjanlihan kulutuksen kasvu pysähtyy. Suurelle osalle ihmisistä ruuan tärkein ominaisuus on loppujen lopuksi maku. Siksi Auvinen korostaa yritysten merkitystä: tarjolla on oltava hyvänmakuisia vaihtoehtoja. Hän uskoo, että nyt totutellaan kasvisruokiin ja eletään siirtymävaihetta kohti uutta. Ihminen on muuttanut ruokailutottumuksiaan ennenkin, ja yltäkylläinen lihansyönti on ilmiönä syntynyt vasta muutama vuosikymmen sitten. Joka tapauksessa Auvisen mielestä ruuan hinnan täytyisi pysyä kaikille edullisena. – Olen ehdottomasti ruuantuottajien puolella, minusta he tekevät upeaa duunia. Tuottajat ovat ahtaalla tälläkin hetkellä. Ruuantuotantoa pitää tukea, mutta on mietittävä, minkälaista ruokaa voimme syödä ja miten tuotettuna, jotta lapsillamme on tulevaisuus. Artikkelia muokattu 25.9. kello 10.30. Otsikko vaihdettu.