Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Harvoin tiedostettava itsestäänselvyys on, että maailman nettovelkaantuminen on aina nolla

Jo ennen koronakriisiä on kuulunut huolia, että maailmassa on liikaa velkaa ja velan takaisinmaksusta ei selvitä. Koronakriisin seurauksena erityisesti valtiot velkaantuvat lisää. Miten maailma ja valtiot kestävät siis käynnistyneen lisävelkaantumisen? Harvoin tiedostettava itsestäänselvyys on, että maailman nettovelkaantuminen on aina nolla. Jos joku ottaa lisää lainaa, kyseessä on toisen saaminen. Velkaantuminen muodostaa kuitenkin siinä tilanteessa ongelman, kun jollakin on liikaa velkaa omaan maksukykyynsä nähden. Näin kävi esimerkiksi Stockmannille, kun velkaa oli jo ennestäänkin paljon ja koronakriisi pysäytti tulovirran. Näin kävi finanssikriisissä Kreikalle, kun velkaa oli jo ennestäänkin paljon ja finanssikriisi pysäytti talouden. Tai näin voi käydä kotitaloudelle, jolla velkojen maksu on mitoitettu kantokyvyn ylärajalle ja jostain syystä – esimerkiksi koronakriisin seurauksena – tulot pienenevät. Hieman yllättäen talouden laskusuhdanteen aikana kotitaloudet ja yritykset tyypillisesti maksavat velkojaan pois. Kotitalouksissa ollaan helposti epävarmoja työpaikoista ja isoja hankintoja ei uskalleta tehdä. Yrityksetkin ovat epävarmoja tulevaisuuden näkymistä ja investoinnit ovat jäässä. Näin kotitalouksien ja yritysten velkaantuminen keskimäärin pienenee huonoina aikoina. Julkinen sektori onkin sitten lisävelan ottaja laskusuhdanteissa. Koronakriisissä julkista taloutta rasittavat talouden pelastuspaketit, kasvavat sosiaali- ja terveysmenot sekä pienenevät verotulot. Julkisen sektorin pitäisi kyetä olemaan ylijäämäinen tai ainakin tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa hyvinä taloudellisina aikoina. Vakavan talouskriisin aikana pyrkimys julkisen talouden tasapainottamiseen olisi se sijaan jopa tuhoisaa. Suomessakin tällaiseen politiikkaan on ollut jonkinlaista taipumusta, mutta tunnetuin esimerkki asiasta on Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt 1930-luvun suuri lama. Kun kaikki säästävät yhtä aikaa, talous ajautuu supistuvaan kierteeseen ja toipuminen kestää vuosia. Suomen julkisen talouden tilanne olisi voinut parempikin olla koronakriisin alkaessa, mutta onneksi julkisen velan noin 60 prosentin tasoa Suomessa on kuitenkin varaa nostaa. Julkinen sektori kykeneekin talouskriisin aikana tukemaan taloutta ja näin estämään yritysten konkursseja, kotitalouksien ongelmia ja talouden suoranaisen romahtamisen. Tarkemman analyysin aiheesta tarjoaa Roger Wessman MustRead-sivustolla. Kirjoittaja on dosentti ja toimii pankinjohtajana OP Länsi-Suomessa.