Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Eva Wahlström kertoo, kuinka suuri päätös syntyi – valmentajalegenda sai kello 2.50 viestin, sitten tulivat kyyneleet

Kun Eva Wahlström pääsi helmikuisen ottelun jälkeen Sheffield-areenan pukukoppiin, hän ei itkenyt, ei raivonnut, ei edes sadatellut. Hän nosti kädet ilmaan, syleili maailmaa ja hymyili. Wahlström oli selviytynyt voittajana – vaikka olikin hävinnyt ja menettänyt MM-vyönsä Terri Harperille , Sheffieldin omalle suurlupaukselle. Areenan uumenissa Wahlström istahti pukukopin penkille, repi teipit käsistään ja lähetti Risto Meroselle , entiselle valmentajalleen ja läheiselle ystävälleen, suuren viestin. Sen jälkeen hän kävi suihkussa, heitti hanskat kassiin ja painoi pukuhuoneen oven takanaan kiinni, viimeisen kerran – ja antoi kyynelten tulla. Ruskeasuolla Meronen ja Wahlström istuvat heille tuttuakin tutummassa paikassa, Ruskeasuon urheiluhallin kahviossa. Meronen kaivaa puhelimensa esiin. – Kello 2.50 tuli viesti: ”Nyt loppui Wahlströmin ura.” Wahlström nauraa. Meronen hymyilee. Kaikki on nyt hyvin ja huoletonta. Wahlström tiedotti uransa loppumisesta yleisesti Helsingin Sanomille kirjoittamassaan, sunnuntaina julkaistussa kirjeessä. – Pukukopissa tehty päätös ei muuttunut viikossa tai kahdessa miksikään, hän kertoo. – Päällimmäinen tunne kopissa oli helpotus. Selvisin kunnialla (urasta), ja aivoni ovat kunnossa. Osumia Merosen opeista ylivoimaisesti tärkein oli terveyden vaaliminen uran jokaisessa käänteessä. – Ripa valmensi aina niin, että urheilija olisi mahdollisimman koskematon ja turvassa, Wahlström selvittää. – Se on ollut minulle ultimate-taito – vaikka jotkut moittivatkin tyyliäni liian riskittömäksi. Wahlström hävisi urallaan kahdesti muttei tullut kertaakaan tyrmätyksi. Aivokuvissa ei ole näkynyt nyrkkeilyn jälkiä. Kovia osumia tietenkin tuli. Katie Taylor pommitti MSG:n illassa isoja maaleja, ja Savonlinnassa Everline Oderon leuankärkiosuma vei hetkeksi tasapainon. Selvisikö Wahlström urasta ilman vaurioita, valmentajansa ydinohjeen mukaisesta? Meronen katselee ja miettii, hymähtääkin, muttei lähde tekemään diagnoosia. – Nyrkkeily on vähän kuin vetäisi tupakkaa vuoden tai kaksi. Mitä se haittaa? Nyrkkeilyssä saat osuman tai kaksi. Mitä se haittaa? Meronen pyörittelee. – Jos voitat vaikka kuusi mestaruutta, mutta loppuelämäsi on huono, et ole voittaja. Jos et voita mitään, mutta loppuelämäsi on hyvä, olet voittaja. Selvisikö? – Sen tietää vasta myöhemmin. Soitto Meroselle Wahlströmin ja Merosen yhteinen taival alkoi reilu kymmenen vuotta sitten. Wahlström soitti ja kertoi haluavansa otella ammattilaisena. – Sanoin heti, että kohtalonasi on olla ensimmäinen suomalainen ammattinyrkkeilyn maailmanmestari. En sanonut sitä iloisena vaan ainoastaan totesin, Meronen muistelee. – Ajattelin, että ei tuota pidättele mikään. Jos harjoituksissa meni yhtään huonosti, heti alkoi raju itseruoskinta. Wahlströmin amatööriura oli loppunut selän ja lantion krooniseen tulehdukseen. Samoihin aikoihin hänestä tuli äiti. Sairastelukierrekin vaivasi. – Alun perin oli ajatus, että haluan otella vielä yhden kerran, Wahlström kertaa. – Ajattelin, että Ripa on ainoa vaihtoehto valmentajaksi, koska hän ymmärtää, että minulle ykkönen on perhe, ei urheilu. "Totaalinen nolla" Kun yhteistyö Merosen kanssa alkoi, Wahlström oli kaukana parhaasta terästään. – Hän oli totaalinen nolla, Meronen veistelee. – Kaikki oli kadoksissa. Wahlström oli fyysisesti rikki, mutta tahto oli kivikova. – Olen aina sanonut, että Eva on lahjakas ihan kaikessa – paitsi nyrkkeilyssä. Wahlström kuitenkin halusi olla hyvä juuri nyrkkeilyssä Hän halusi oppia kehäshakin: lyö tai tulet lyödyksi. Hän halusi olla paras, maailmanmestari. – Sanoin jo teinityttönä, että minusta tulee maailmanmestari, Wahlström mainitsee. – Jossain tuolla taustalla oli aina ajatus, että minulla on työ tehtävänä. Olin valmis kääntämään jokaisen kiven. "Arka ja epävarma" Wahlströmin taival ammattilaisena alkoi maaliskuussa 2010 Irina Boldeaa vastaan. Wahlström voitti Kisahallin illassa tyrmäyksellä. – Olin arka ja epävarma, mutta Ripa sanoi, että jos odotat sitä päivää, jolloin olet valmis, ei sitä tule koskaan, Wahlström muistelee. – Voitosta tuli uudestaan usko, että voin olla urheilija. Matka kohti maailmanmestaruutta alkoi toden teolla. – Se oli koko ajan itsestäänselvyys, vaikkei siitä koskaan oikein puhuttu, Meronen näkee. – En edes riemuinnut voitoista. Niin kuuluikin käydä. Wahlströmistä tuli WBC-liiton maailmanmestari huhtikuussa 2015. Kun Natalia Vanesa del Valle Aquirre oli lyöty, Wahlström marssi pukuhuoneeseen tohkeissaan, kuten Meronen kuvailee. – Sanoin Evalle, muistatko, mitä sanoit. Wahlström ja Meronen olivat sopineet lopettavansa maailmanmestaruuteen. Ura jatkui vielä lähes viiden vuoden ajan. Vaakukupit Wahlström otti ison askeleen kohti uran päätöstä, kun Meronen lopetti valmentamisen puolitoista vuotta sitten. – Ammattilaisuus oli ollut yhteinen projektimme, ei niinkään se, että minä nyrkkeilen ja voitan, Wahlström kertoo. – Olin maailmanmestarina myös koko ajan paineen alla, mikä tarkoitti sitä, että olin koko ajan suoritusmoodissa, päivästä ja vuodesta toiseen. Tappiollinen ilta Sheffieldissa sinetöi lopettamisajatukset. – Toisessa vaakakupissa oli terveys, toisessa vaakakupissa se, että olin kokenut ja saavuttanut kaiken, mitä voin ja mistä olin haaveillut, Wahlström kertoo – Jos olisin voittanut, ehkä olisin ottanut yhden matsin mutta tuskin enempää. Kuolinvuodeajattelua Wahlström harjoittaa kuolinvuodeajattelua. – Mitä haluan ajatella elämästäni ja mitä muut puhuvat kuolinvuoteellani. Peilaan sillä tavalla asioiden tärkeysjärjestystä elämässäni. Wahlström puolusti maailmanmestaruuttaan menestyksellä viidesti. Hän pääsi New Yorkin ja Las Vegasin superiltoihin, toiseen jopa pääottelijaksi. Hän osoitti, että nainen voi olla nyrkkeilyn supertähti. Ura oli loistokas – ja sen paras kohta taisi olla Katie Taylorin haastaminen Madison Square Gardenissa joulukuussa 2018. – Oli se. Oli se varmaan, Wahlström nyökkää. – Tai ei se ollut. Parasta on ollut kaikki yhdessä tekeminen ja yhteenkuuluvuus – ja se kun on juotu kahvia Ripan kanssa Ruskeasuolla ennen treenejä.