Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Lue dekkarimakasiinin arvostelut: Veri virtaa geenilaboratoriossa – Tiina Raevaara kuvaa taidokkaasti karmivaa kilpailua tiedemaailman huipulla

Sanat hyytävä ja ajankohtainen kuvaavat Tiina Raevaaran Kaksoiskierre -trilleriä paremmin kuin hyvin. Romaani kertoo likaisesta kisasta, jota käydään paikasta geenitutkimuksen kärjessä. Keskiössä on tutkimusryhmä, joka kehittää kimeereitä. Kimeeri on risteytys, jossa esimerkiksi ihmisen ja sian soluja ja dna:ta sekoitetaan keskenään. Takaisin tutkijaksi Kirjan päähenkilö on tutkijan työt lopettanut Eerika, joka vastoin tahtoaan vedetään takaisin yliopistomaailmaan. Syynä on Eerikan entinen pomo, mefistomainen professori Kari S. Pajusuo, joka johtaa uutta kantasolututkimusta. Tutkijoiden ylevänä tavoitteena on poistaa elinsiirtojonot tuottamalla geeniteknologian avulla esimerkiksi sydämiä, munuaisia ja verkkokalvoja. Valitettavasti Pajusuon ja Eerikan näkemykset kimeeritutkimuksen oikeutuksesta eivät kohtaa. Pajusuo kuitenkin tietää Eerikan menneisyydestä jotain, jolla kiristää tämän takaisin palvelukseensa. Raevaara on paitsi kirjailija, myös tiedetoimittaja, filosofian tohtori ja perinnöllisyystieteeseen erikoistunut biologi. Häneltä on aiemmin ilmestynyt tietokirjoja ja seitsemän romaania sekä novellikokoelma. Raevaaran romaanit ovat olleet lähinnä kauhukirjallisuutta, joskin tavallista pelottelua moniulotteisemmin rakennettuja. Kaksoiskierre puolestaan on uskottava psykologinen trilleri, tosin paikoin niin karmiva, että kyllä sekin kauhusta käy. Sujuvaa tekstiä Vaikka Raevaara ilmeisesti tuntee aiheensa perin pohjin, hän ei hukuta lukijaa tieteellisten termien hetteikköön. Teksti on napakkaa, sujuvaa ja tapahtumat etenevät jäntevästi. Tutkimusmenetelmiä avataan juuri sen verran, kuin se tarinan kannalta on tarpeen. Kimeeritutkimuksen rinnalla Raevaara kuljettaa Eerikan ja tämän parhaan ystävän Kristiinan tarinaa. Kristiina on kuvataiteilija, joka asuu samassa talossa Eerikan ja tämän tyttären Tuulikin kanssa. Eerikaa ja Kristiinaa yhdistää ystävyyden lisäksi vuosien takainen tragedia, joka on jättänyt molempiin syvät henkiset arvet. Kun nämä arvet aukeavat, alkaa veri vuotaa ihan oikeasti. Kaksoiskierre on tiukasti otteessaan pitävä jännäri, mutta se tarjoaa lisäksi pohdittavaa niille, jotka kaipaavat kirjallisuudelta muutakin kuin vauhtia ja pelonväreitä. Missä kulkee raja, jota ei edes yhteisen hyvän nimissä saa ylittää? Lahkojohtaja suunnittelee massamurhaa Yhdysvallat on varsinkin viime vuosina tarjonnut vahvan kasvualustan äärinationalisteille. Rynnäkkökivääri toisessa ja Raamattu toisessa kädessä vaahtoavat survivalistit ovat uutisfilmien vakiokasvoja. Jenkkien dekkarikuningatar Karin Slaughter tarttuu uutuudessaan ajankohtaiseen aiheeseen. Kaheli ääri-isänmaallinen lahkojohtaja Dash aikoo toteuttaa massamurhan, mutta miten ja missä? Asiaa joutuvat puolivahingossa selvittämään erikoisagentti Will Trent ja lääkäri Sara Linton. He ovat tuttu pari Slaughterin useista aiemmista romaaneista. Viimeinen leski on notkea, elokuvamaisin kohtauksin etenevä jännitysromaani. Juoni ei ole järin omaperäinen, mutta Slaughter pitää yllä niin rivakkaa vauhtia, että kirjan parissa viihtyy ihan mukavasti. Parempaankin kirjailija tosin on pystynyt. Sarjamurhaaja puukottaa Pirkanmaalla Kerrostaloasunnosta löytyy puukotettu mies. Miehen penis on leikattu irti ja tungettu vainajan suuhun. Karmea murha saa tamperelaiset rikostutkijat hikoilemaan, kun tapaus vain mutkistuu. . Eikä puukotus jää ainoaksi. Kohtalokas kutsu on kolmas rikoskomisario Simpasta kertova dekkari. Pertti Laine on kotoisin Lempäälästä, ja Tampereen lisäksi hän sijoittelee kirjojensa tapahtumia kotiseudulleen. Rikoksia ratkotaan, mutta melko leppeässä hengessä. Simppa on afrikkalaistaustainen toisen polven suomalainen. Murhat selviävät pikemminkin fundeeraamalla ja intuitiolla kuin kovalla jalkatyöllä. Kohtalokas kutsu on sujuvasti kirjoitettu, viihdyttävä rikosromaani, mutta loppu on hivenen ennalta arvattava. Tampereella puuhataan vallankaappausta Lapuan liike voimistuu. Vapaussodan Rintamiesten Liitto suunnittelee vallankaappausta. Outoja murhia tapahtuu Tampereella. Pekka Hyytin toinen romaani Musta Talvi on itsenäinen jatko Tummat pilvet eilisen -esikoiselle. Romaani on sekoitus murha-arvoitusta ja räjähdysherkän poliittisen historian kuvausta. Tapahtumien keskellä ovat nytkin rikoskonstaapeliksi ylennyt Voitto Karhu ja Aamulehden toimittaja Ina Djurling. Hyyti on perehtynyt Suomen historiaan. Hänellä on kyky piirtää elävä kuva 1930-luvun Tampereesta. Ihmiset ovat aitoja persoonia sivuhenkilöitä myöten. Etenkin ponteva Ina Djurling on pirteä lisä suomidekkarien äijäkaartin rinnalle. Jännitystä ja romantiikkaakin on ihan riittävästi. Rikokset ratkeavat, mutta vallankumoushanke jää vielä kesken. Jatkoa on luvassa. Nuori nainen panee konnat kuriin Miamissa Veri on vetänyt vanhan mestarin takaisin kirjoituskoneen ääreen. Thomas Harris loi 1980- ja 1990-luvuilla maineensa sarjamurhaaja Hannibal Lecteristä kertovilla tarinoilla. Uhrilampaat lienee niistä tunnetuin sekä kirjana että elokuvana. Nyt 78-vuotias Harris on julkaissut uuden jännärin, ensimmäisen 13 vuoteen. Se kertoo entisestä kolumbialaisesta lapsisotilaasta Cari Morasta. Yhdysvaltoihin laittomasti päätynyt nuori nainen yrittää elää rehellisesti. Se ei mene ihan putkeen, kun hän törmää Miamissa konniin, jotka etsivät huumekeisari Pablo Escobarin kulta-aarretta. Vain parisataasivuinen kirja etenee hengästyttävää vauhtia. Tarina on raaka ja ruumiita syntyy parin tiuhaan tahtiin. Parasta on sympaattinen ja vahva päähenkilö, joka on kuin latinoversio Modesty Blaisesta. Sadistimurhaaja sen sijaan on vain Hannibal Lecterin ylijäämäpaloista kasattu retale. Cari Mora on ammattimiehen työtä, mutta ei valitettavasti vedä vertoja Harrisin aiemmalle tuotannolle. Australiassa ei tunneta armoa Australia ei ole aivan tutuinta dekkarien temmellyskenttää, mutta siihen on tulossa muutos. Luonnonvoimat on toinen osa Jane Harperin kirjoittamasta sarjasta, joka kertoo talousrikoksiin erikoistuneesta etsivä Aaron Falkista. Tosin murhatutkimuksiksihan Falkin työpäivät näyttävät yleensä kääntyvän. Kuten jo Kuiva kausi -esikoisessa, nousee Australian luonto nytkin yhdeksi keskeiseksi tekijäksi ihmisten rinnalle. Luonnonvoimissa Falk työpareineen selvittää traagisesti päättynyttä työporukan vaellusretkeä. Kirjassa vuorottelevat poliisien tutkimukset ja kertomus patikoijien tuskien taipaleesta. Harperin teksti on hötkyilemätöntä. Väkivallalla ei mässäillä, pääosassa ovat ihmisten väliset suhteet ja hienosti kuvattu Australian rikas mutta armoton luonto. Pendergasti on FBI:n omituisin erikoisagentti FBI-agentti Aloysious Pendergast on albiinonvaalea etelän herrasmies, jossa on piirteitä niin Sherlock Holmesilta kuin Monte-Criston kreiviltä. Hän on tolkuttoman rikas, sivistynyt ja hallitsee tekniikan ja taistelutaidot James Bondin veroisesti. Valkoinen tuli on miehestä kertovan sarjan 11. osa. Uutuudessa Pendergast sotkeutuu luksushiihtokylän synkkiin salaisuuksiin. 1800-luvulla kuoli väkivaltaisesti joukko kaivosmiehiä. Nykyajassa tuhopolttaja uhkaa idyllistä kylää, ja vanha kadonnut Sherlock Holmes -tarinakin pitäisi löytää. Pendergast-kirjat ovat sekoitus vanhan ajan salapoliisikertomusta ja nykyajan toimintaseikkailua maustettuna rippusella goottikauhua. Tarinat ovat huippuviihdyttäviä, mutta ei niitä kovin vakavasti voi ottaa. Kirjailijakaksikko osaa vedättää lukijoita totisella naamalla ja mukavasti kieli poskessa. 1. Pauliina Susi: Pulssi (Tammi 2020). Taidokas sekoitus dekkaria, kauhua ja tieteiskirjallisuutta. 2. Pascal Engman: Polttava maa (WSOY 2020). Rikostutkija Vanessa Frankista kertovan sarjan avaus. Kansainvälistä jännitystä. 3. Keiko Higashino: Uskollinen naapuri (Punainen silakka 2020). Ensisuomennos Japanin suosituimpiin kuuluvalta dekkaristilta. Epätavallinen murhamysteeri. 4. Kai Ekholm: Minä olen myrsky (CrimeTime 2020). Kalju & Kihara -sarjan kolmas osa. Kuka tappoi bussilastillisen eläkeläisiä? 5. Veit Heinichen: Karstin kuolleet (Kustantamo Huippu 2020). Ruokaa ja naisia rakastavan italialaisen komisario Laurentin tutkimuksia.