Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Turpeen lattiahinta ei ole läpihuutojuttu, sillä hallituksen turvesuunnitelma voi vielä törmätä EU:n säädöksiin

Hallituksen budjettiriihessään linjaamat keinot turpeen energiakäytön vähentämiseksi saattavat vielä joutua vastatuuleen. Koska lattiahinta kohdistuu eri tavoin eri yrityksiin, turpeelle esitetty lattiahintamekanismi voi törmätä EU:n valtiontukisäädöksiin. – Toteutukseen liittyy valtiontukikysymyksiä, jotka tulee selvittää EU:n komission kanssa, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylijohtaja Riku Huttunen Lännen Medialle – Tämä tuo myös epävarmuuksia lattiahinnan toimeenpanoon. Mikkonen: Hinta ei voi olla poliittinen valinta Lattiahinnan on tarkoitus varmistaa, että turpeenpoltto on riittävän kallista EU:n päästöoikeuksien hinnasta riippumatta. Mikäli niiden hinta laskee tietyn tason alapuolelle, pysähtyisi polton halpeneminen lattiahintaan. Lattiahinnan taso, sen ajoitus ja järjestelmän muut yksityiskohdat selvitetään hallituksen kehysriihessä 2021. Valmistelu tehdään asiantuntijaryhmässä tiedepohjaisesti. – Hintataso ei voi olla poliittinen valinta. Sen pitää perustua siihen, että se toteuttaa tavoitteen, sanoi ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) tiedotustilaisuudessa torstaina. Lattiahinnan ohella turpeen polttoaineverotus lähes kaksinkertaistetaan ensi vuonna. Kyseessä on budjettiriihessä tehty kompromissi, sillä energiaverotusta pohtinut valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti huomattavasti korkeampaa korotusta. – Itse asiassa turpeen verotus on nyt (hallituksen päätöksen astuessa voimaan) korkeampi kuin koskaan ennen, Mikkonen kuitenkin huomautti. Mahdolliset pulmat tuskin kaatavat koko järjestelmää Koska lattiahinnassa on kyse on verotukseen liittyvästä asiasta, sen valmistelua johtaa valtiovarainministeriö. Huttusen mukaan mahdollinen ristiriita EU:n valtiontukisäännösten kanssa ei todennäköisesti estä järjestelmän käyttöönottoa vaan ennemminkin hankaloittaa toteutusta. Lattiahintamekanismeja on käytössä muun muassa Alankomaissa ja Britanniassa. – Lähinnä kyse on siitä, että asia pitää selvittää ja toteutusta miettiä myös tästä näkökulmasta. Toisin sanoen valmistelu voi viedä enemmän aikaa, Huttunen sanoo. Aktivoituuko lattiamekanismi lainkaan? Kokonaan oma kysymyksensä on, onko turpeen lattiahinnalla muuta kuin "pelotevaikutus". Jos EU:n päästöoikeuksien hinta nousee selvästi ja lattiahinta on Suomessa asetettu kovin alhaiseksi, mekanismi ei välttämättä aktivoituisi koskaan. Juuri nyt tämä ei näytä todennäköiseltä. – Meidän laskelmiemme mukaan päästöoikeuskauppa tulee olemaan reilusti ylijäämäinen vielä vuonna 2030. Mitään merkittävä hintapainetta ei ole, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen . Ylijäämää voi syntyä roimasti esimerkiksi silloin, jos uusiutuvan energian tuotanto kasvaa nopeammin kuin päästöoikeuksia vähennetään. Hyvin ratkaisevaa on se, miten EU-komissio päättää toteuttaa uudet, entistä kunnianhimoisemmat päästötavoitteensa. – Mitä enemmän siitä allokoidaan päästökauppaan, sen todennäköisempää on, että päästöoikeuden hinta nousee merkittävästi. Suomen turpeelle asettama lattiamekanismi voisi tässä tilanteessa jäädä käytännössä turhaksi. Hallinnointi voi olla monimutkaista TEM:n ylijohtaja itse ei ole lattiahinnan varaukseton kannattaja. Hän sanoo, etteivät rajoitukset ole aina markkinoille hyväksi. Myös hallinnointiin voi liittyä hankaluuksia. – Byrokraattina olen vähän kauhuissani, miten se toteutetaan, Huttunen sanoo. Turpeen energiakäyttöön puuttuminen pelkällä polttoaineverotuksella on hänen mukaansa sekä juridisesti että hallinnollisesti yksinkertaista lattiahintamekanismiin verrattuna. Polttoaineveroon liittyvät päätökset ovat myös kokonaan kansallisissa käsissä. – Turpeen polttoainevero on siitä poikkeuksellinen, että siitä ei ole säädetty EU:n energiaverolainsäädännössä. Suomi voi siis itse asettaa veron tason riippumatta muusta polttoaineverotuksesta.