Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Onko Ruotsin koronamalli sittenkin paras?

Nyt pitäisi jatkuvan koronapelon lietsonnan sijaan panna jäitä hattuun. Meillä on kaiken aikaa toitotettu mediassa Ylen johdolla, miten kamalasti Ruotsi on hoitanut koronakriisiään ja media on mässäillyt Ruotsin kuolinluvuilla. Muusta ei sitten olekaan kerrottu. John Hopkins -yliopiston tuoreen tilaston suhdeluvut (kuolleita per miljoona asukasta) kertovat, että kärjessä on Belgia 970, sitten Iso Britannia 640, Espanja 600, Italia 570, sitten vasta Ruotsi 540 ja Ranska 460. Oleellista on se, että muualla paitsi Ruotsissa toteutettiin ankarat rajoitukset. Belgiassa suljettiin maaliskuun puoliväissä koulut, kaupat ja ravintolat. Kuolleita 26.6. oli 9732, Ruotsissa 5280. Maiden väestöt ovat yhtä suuret. Suomi sulki koulut ja ravintolat ja velvoitti ainoana maana yli 70-vuotiaat kotikaranteeniin. Saksalaiset huippututkijat varoittivat hallitustaan ylimitoitettujen rajoitusten johtavan tähtitieteellisiin taloudellisiin menetyksiin. Nyt EU ottaa koronalainaa 750 miljardia euroa! Suomi ottaa ensi alkuun 20 miljardia jälkien paikkaamiseen. Ruotsi on pitänyt yhteiskunnan toiminnot mahdollisimman normaalina. Siellä ei synnytetty koronapelon ilmapiiriä. Siellä ei suljettu kouluja, kauppoja tai ravintoloita, vain lukioissa siirryttiin etäopetukseen. Meillä koulujen sulkeminen johti alempien luokkien osalta epäopetukseen ja oppilaat menettivät neljäsosan kouluvuodestaan. Miten oppimisvaje kurotaan umpeen? Ruotsissa perusterveydenhuoltoa ei supistettu. Meillä Kela määräsi 10.3., että vaativat fysioterapeuttiset hoidot cp-vammaisille, liikuntavammaisille ja neurologisille potilaille on lopetettava heti ja siirryttävä etähoitoihin. THL:n skenaariossa ennustettiin sairaaloihin jopa 6600 potilasta kerralla. Siksi sairaanhoitopiirit ovat toimineet vain 40-70 prosentin teholla. Hoitoja on lykätty ja peruttu kymmenin tuhansin. Miten tämä hoitovaje korjataan? Yli kolmen kuukauden kotikaranteeni ja koronan pelko on heikentänyt merkittävästi yli 70-vuotiaiden peruskuntoa. Immunologian professori Sirpa Jalkasen mukaan stressitilassa elimistön puolustusmekanismit eivät enää reagoi normaalisti ja pitkittyneen stressin aiheuttama tautikirjo on valtava (Yle 12.4.). Koronasta ei tiedetä, mutta kausiflunssa tulee varmasti ja sairastuttaa kymmeniä tuhansia. Se tulee aiheuttamaan peruskunnoltaan heikennetyssä 70+ -väestössä enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin korona. Ruvetaanko taas uutisoimaan joka päivä tartuntojen määriä ja kuolemia? Kausiflunssaan vuosina 2017–2018 kuoli maailmalla 1,5 miljoonaa. Asia ei ylittänyt uutiskynnystä. Koronaan on kuollut 720000. Kannattaisiko sittenkin ottaa oppia Ruotsin tavasta hoitaa yhteiskuntaa kokonaisuutena, eikä yksi ainoa kuolinluku johtotähtenä? Seppo Lohtaja Kouluvaari, Uusikaupunki