Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Itsekin koronavirukseen sairastunut Suldaan Said Ahmed on perkaa syitä somalinkielisten tartuntojen kasvuun – Puhelu kesken haastattelun toi yllätysuutisen

Somalinkielisillä on suhteellisesti enemmän koronavirustartuntoja kuin muilla Helsingissä. – Asia ei ole yksiselitteinen puhuttaessa virustartuntojen kasvusta, etenkin vähemmistöryhmien kohdalla, pohtii kotoaan tavoitettu Suldaan Said Ahmed . Helsingin kaupunginvaltuutetun Said Ahmedin (vas.) mukaan tiedon saaminen viruksesta omalla kielellä on tärkeää, mutta vähemmistöryhmissä virustartuntojen nopean leviämisen taustalla on muitakin syitä. – Monet kielivähemmistöihin kuuluvat ihmiset tekevät suorittavaa työtä erilaisissa palveluammateissa, kuten kaupoissa ja liikenteessä. Niissä ammateissa, joissa ei ole mahdollisuutta etätöiden tekemiseen ja joissa ollaan koko ajan ihmiskontakteissa, Said Ahmed kertoo. Vähemmistöjen asuminen usein erilaista Etnisten ja kielellisten vähemmistöjen perherakenteet ovat yleensä erilaisia kuin perinteisissä suomalaisissa perheissä. Suurimmissa kaupungeissakin monilukuiset perheet asuvat yleensä yhdessä ahtaasti saman katon alla, eikä eristäytymiseen ole mahdollisuutta. Koronaan sairastuneen ei ole tällöin myöskään mahdollista eristäytyä. Tämä selittää osaltaan taudin nopeaa leviämistä sekä Suomen somalien että muiden etnisten vähemmistöjen keskuudessa. Myös Helsingin kaupungin viestintäjohtaja Liisa Kivelän mukaan tiedon puute ei näyttäisi olevan enää akuutti ongelma. – On esitetty esimerkiksi omakielistä puhelinneuvontaa. Kehitysehdotuksia käsitellään nopealla aikataululla ja terveyspalveluissa on aloittanut kielivähemmistöihin keskittyvä tartunnanjäljitystiimi, Kivelä kommentoi. Kivelän mukaan on tärkeää, että kaikilla on ajantasainen tieto koronaviruksesta, miten parhaiten ehkäistä viruksen leviämistä ja mistä saa apua, jos epäilee saaneensa tartunnan. Korona tuo esiin eriarvoisuutta kautta maan Said Ahmed on saanut lukuisia, huolestuneita yhteydenottoja koskien viime päivien uutisointia virustartuntojen kasvusta somalinkielisten keskuudessa. – Somaliyhteisö on huolissaan syrjinnästä. Pelkän kielen perusteella ei voida lähteä perustelemaan virustartuntojen kasvua. Pitää välttää ulostuloja, jotka ruokkivat epäluuloja, Said Ahmed lisää. Said Ahmed toivoo lisää kattavaa tutkimusta koronasta ja sen vaikutuksista erityisesti ihmisten eriarvoisuuteen sekä vähemmistöjen elinolosuhteisiin. Hän korostaa myös, että viruksen levinneisyys näkyy erityisesti alueilla, joissa asuu enemmän vähävaraisia sekä työttömiä. Tampereen yliopistossa onkin käynnissä Koneen Säätiön rahoittama selvitystyö kielivähemmistöjen tiedonsaannista ja kokemuksista korona-aikana. Selvitysprojektia johtaa sosiaalipsykologian dosentti, akatemiatutkija Eerika Finell . Tutkimus jatkuu 30. huhtikuuta saakka. Myös hyviä uutisia Said Ahmed kertoo olevansa iloinen, että koronan myötä ihmisten yhteisöllisyys ja auttamisen halu ovat kasvaneet selvästi. Hän on myös nähnyt monien jakavan tietoa omilla sosiaalisen median tileillään. – Olemme kaikki samassa veneessä, ja nyt jos koskaan meitä kaikkia tarvitaan, Said Ahmed tiivistää. Haastattelun aikana Said Ahmed saa toisen puhelun lääkäriltään ja sen myötä hyviä uutisia. Hän on parantunut viruksesta ja näin hänen eristyksensä on nyt ohi. "Monet kielivähemmistöihin kuuluvat ihmiset tekevät suorittavaa työtä erilaisissa palveluammateissa." Suldaan Said Ahmed Helsingin kaupunginvaltuutettu (vas.) Helsingin kaupunki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus kertoivat huhtikuun 14. päivänä julkaistussa tiedotteessaan somalinkielisten koronavirustartuntojen merkittävästä kasvusta. Koronatiedon levittämistä vähemmistökieliryhmille on pyritty lisäämään ja ohjeita on jaettu useilla kielillä. Tietoa on jaettu erilaisten sosiaalisten medioiden kautta, koulujen, päiväkotien ja jalkautuvan nuorisotyön kautta. Tartuntojen määrät ovat lisääntyneet tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Hus on seurannut tiiviisti myös Tukholman somalinkielisten keskuudessa raportoituja koronavirustartuntoja. Vähemmistökieltä puhuvien osuus Suomessa on noin 7,5 prosenttia koko väestöstä.