Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Suomalaiset työmarkkinat toimivat kolmessa kerroksessa – Näin turvapaikanhakijoiden työperäinen hyväksikäyttö on mahdollista

Turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden työperäisten oleskelulupien määrä on kasvussa, selviää Migrin tilastoista. Kun vuonna 2015 myönteisten päätösten määrä oli 58, vuonna 2016 se oli jo 168 ja sen jälkeen pysynyt yli sadassa. Yksi oleskeluluvan saaneista on korkeakoulutettu Qasem , joka löysi töitä siivousyrityksestä pääkaupunkiseudulla. Qasem huomasi kuitenkin pian joutuneensa työperäisen hyväksikäytön uhriksi. Suomen työmarkkinat toimivat jo useissa kerroksissa Työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että kolmessa tai jopa neljässä kerroksessa toimivat työmarkkinat ovat Suomessa todellisuutta. – Työehtosopimusten työaika- ja palkkamääräysten minimin ylä- ja alapuolella keikkuvien työsuhteiden lisäksi todellisuutta ovat myös harmaalla alueella liikkuvat työmarkkinat, joihin liittyy heikot työehdot ja työperäistä hyväksikäyttöä. Suuren osan kolmannen kerroksen työvoimasta muodostavat turvapaikkapäätöstä odottavat tai työperäisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. – Näyttää siltä, että muodostumassa on myös neljännen kerroksen markkinat, eli sellaiset mihin liittyy paperittomuutta ja ihmiskauppaa. Venyviä työtunteja ja maksamattomia ylitöitä Turvapaikanhakijalla on oikeus työskennellä oleskeltuaan Suomessa kolme tai kuusi kuukautta riippuen siitä, onko hänellä voimassa olevaa matkustusasiakirjaa. Työperustainen hyväksikäyttö tapahtuu useimmiten puhtaiden papereiden taustalla. Työtunteja voidaan kirjata virallisesti ylös työntekijän suorittamaa tuntimäärää vähemmän, ja ylityöt jätetään maksamatta. Vakavimmissa tilanteissa työntekijän liikkumista työpaikan ulkopuolella rajoitetaan. – Minulla on paperilla kahdeksantuntiset työpäivät. Todellisuudessa kahdeksan tuntia on ripoteltu pitkin päivää siten, että ensimmäinen vuoro on aikaisin aamulla ja viimeinen illalla. Tauot menevät työpisteeltä toiseen siirtyessä, Qasem kertoo. Rikosuhripäivystyksen asiantuntija Saara Pihlaja kertoo, että graaveimmissa tapauksissa paperit ovat kunnossa, mutta palkanmaksutili on työnantajan hallussa. Hyväksikäytössä ei aina ole kyse tahallisista väärinkäytöksistä. – Työnantaja voi esimerkiksi olla itsekin maahanmuuttaja, jolloin hän ei välttämättä tiedä, mitä työehtosopimusta tulisi soveltaa, tai hän ei tunne tarpeeksi Suomen lainsäädäntöä, PAM:n aluepäällikkö Johanna Sparf kertoo. Toive oleskeluluvasta työn perusteella altistaa hyväksikäytölle Kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan turvapaikanhakijalla on oikeus hakea työperäistä oleskelulupaa. Ensimmäinen tällainen lupa myönnetään yleensä vuodeksi. Tämän jälkeen jatkoluvan edellytykset, kuten riittävästi kertyneet palkkatulot, tarkastetaan. – Työnantajani hyväksikäyttää sitä, etten uskalla lähteä. Tarvitsen vakituisen työsuhteen jatkolupaa varten, mutta juuri mihinkään ei palkata ilman suomen kieltä. En voi siis vaihtaa työpaikkaa, Qasem kertoo. Jo toive oleskeluluvasta työn perusteella pitää monet epäedullisessa työsuhteessa. – Työnantaja voi lupailla työperäisen oleskeluluvan edellyttämää työpaikkaa "harjoittelujakson" jälkeen, vaikkei tällä todellisuudessa olisi aikomusta solmia työsopimusta, Jenu kertoo. Ulkomaalainen ei välttämättä tiedä suomalaisilla työmarkkinoilla normaaleista palkoista tai työajoista. Jenu muistuttaa, että ilman oleskelulupaa turvapaikanhakijat eivät ole TE-toimiston asiakkaita. Näin työharjoittelutkaan eivät voi olla virallisia. – Keskinäisesti sovitut työharjoittelut eivät perustu mihinkään lakiin, ja näin ne liikkuvat harmaalla alueella. Turvapaikanhakijalle ainoa täysin laillinen väylä työmarkkinoille on normaali työsopimus. Pihlajan mukaan pelko ei aina liity ainoastaan oleskeluluvan menettämiseen, vaan esimerkiksi turvallisuuteen. – On tapauksia, joissa työnantaja vaatii turvapaikkapuhuttelujen pöytäkirjoja itselleen. Pöytäkirjoista selviävät esimerkiksi vainoon liittyvät yksityiskohdat, jotka voivat levitessään aiheuttaa turvallisuusuhkan kiristymisen joko työntekijälle tai hänen perheelleen lähtömaassa. Hyväksikäyttötapauksia esiintyy erityisesti palvelu- ja rakennusaloilla. – Näillä aloilla työllistyminen ilman kielitaitoa on mahdollista, Jenu selventää. Hyväksikäyttö jää maan alle Turvapaikanhakijoita koskevat samat työntekijän oikeudet kuin kantasuomalaisia. Silti työperäinen hyväksikäyttö näkyy esimerkiksi rikosilmoitustilastoissa korostetusti ulkomaalaistaustaisten kohdalla. Rikostilastoja enemmän hyväksikäyttötapaukset näkyvät Rikosuhripäivystyksessä. – Useat asiakkaamme pohtivat rikosilmoituksen tekoa pitkäänkin uhkia ja mahdollisuuksia punniten. Useimmat asiakkaat päätyvät lopulta ilmoittamaan tilanteestaan poliisille, mutta osa päättää esimerkiksi väkivallan uhan tai maasta poistamisen pelossa olla lähtemättä rikosprosessiin, Pihlaja kertoo. Qasem kuitenkin kertoo, ettei aio ilmoittaa työoloistaan siivousfirmassa poliisille edes silloin, jos saa jatkoluvan jälkeen paremman työpaikan. – En ole tyytyväinen, mutta olen kiitollinen yrityksen kautta saamastani oleskeluluvasta. Asiantuntijat: Valvontaan lisättävä resursseja ja alipalkkaus kriminalisoitava Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että työolosuhdevalvontaan ja hyväksikäyttötapausten poliisitutkintaan pitäisi osoittaa lisäresursseja, ja tiedotusta Suomen työmarkkinoista tulisi lisätä. – Turvapaikanhakijoiden oikeudellista asemaa hankaloittaa osaltaan työnteko-oikeutta koskeva kryptinen tiedotus. Kesäkuun alussa voimaan tullut ulkomaalaislain muutos on ollut sen verran mutkikas ja hankalasti tulkittava, että se on ollut omiaan lisäämään turvattomuutta, Kyntäjä sanoo. Kyntäjä näkee, että uuteen hallitusohjelmaan kirjattu aikomus puuttua alipalkkaukseen on turvapaikanhakijoiden kannalta hyvä asia. – Alipalkkaus tulisi kriminalisoida. Työehtosopimusten vähimmäispalkkojen alittamisesta ei seuraa rangaistusta, vaan velvollisuus korvata maksamatta jäänyt osa palkasta työntekijälle. Se ei riitä pitämään alipalkkausta kurissa. Harva työntekijä uskaltaa riitauttaa saatavansa alipalkkauksen takia, koska oikeudenkäynti on usein pitkä ja hankala prosessi. Tämä korostuu Jenun mukaan erityisesti turvapaikanhakijoiden kohdalla: – Turvapaikanhakijat eivät yleensä kuulu ammattiliittoihin. Tällöin palkkasaatavia varten heidän tulisi itse viedä asia oikeuteen. Tähän turvapaikanhakijoilla ei käytännössä ole resursseja. Haastatellun turvapaikanhakijan nimi on muutettu. Juttua varten on haastateltu myös Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtajaa Sanna Valtosta. Korjattu: Johanna Sparfin nimi, 1.7. kello 9.13. Uusi ulkomaalaislaki astui voimaan 1.6. Turvapaikanhakijalla on oikeus tehdä töitä oleskeltuaan Suomessa kolme tai kuusi kuukautta riippuen siitä, onko hänellä voimassa olevaa matkustusasiakirjaa. Ulkomaalaislain muutoksen myötä työnteko-oikeus päättyy, kun maastapoistamispäätös on täytäntöönpanokelpoinen, eli kun henkilö voidaan lain mukaan poistaa maasta. Aiemmin työnteko-oikeus päättyi siihen, kun päätös oli lainvoimainen. Ulkomaalaislain muutoksen myötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut menettää työnteko-oikeutensa kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi, kun hän jättää uusintahakemuksen. Henkilö voi kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen hakea oleskelulupaa työn perusteella. Ensimmäisessä työn perusteella annettavassa oleskelulupapäätöksessä käytetään saatavuusharkintaa. Työperäinen oleskelulupa vaatii passin ja voimassa olevan työsopimuksen. Vuosina 2015–2018 työperäisen oleskeluluvan sai noin 400 turvapaikanhakijaa.