Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Kelloja siirrettiin taas talviaikaan - näin se vaikuttaa terveyteesi

Suomi siirtyi taas viime yönä talviaikaan, kun kelloja käännettiin tunnilla taaksepäin. Siirrossa piti olla kyse viimeistä kerroista, sillä europarlamentti hyväksyi tänä keväänä esityksen, jonka mukaan viisareiden kääntely loppuisi vuonna 2021. Valtioneuvosto on todennut, että paras aika Suomessa kellojen siirtelystä luopumisen jälkeen olisi pysyvä talviaika. Jotta kellojen siirtelystä voitaisiin luopua, jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston täytyy vielä sopia siitä. Iltalehti kertoi lauantaina , että asian käsittely on tällä hetkellä jumissa. Unitutkijat ovat puhuneet kellojen siirtämisen lopettamisen ja talviajan puolesta jo vuosia. Esimerkiksi tutkimusprofessori Timo Partosen mielestä talvi-aika kannattaisi ottaa pysyväksi ajaksi terveyssyistä. Syksyinen kellojen siirto on usein keväistä helpompi, mutta tunnin muutoksella suuntaan tai toiseen on todettu olevan monia terveysvaikutuksia. 1. Sisäinen kello menee sekaisin Kellojen siirto häiritsee ihmisen sisäistä kelloa. Aivojen hypotalamuksessa sijaitseva sisäinen kello rytmittää ja ylläpitää uni-valverytmiä. Se vaikuttaa myös moniin fysiologisiin toimintoihin, kuten virkeyteen, mielialaan ja aivotoimintaan. Kun kelloja siirretään tunnilla suuntaan tai toiseen, se on sisäisen kellon mittakaavassa iso hyppäys. 2. Univaje altistaa lihomiselle Yhden tunnin muutos aikataulussa saattaa tuntua pieneltä, mutta elimistön sopeutuminen siihen kestää. Kellojen siirto haittaa erityisesti ihmisiä, joilla on unihäiriöitä. Kellojen siirto haittaa tutkimusten mukaan yöunta myös aivan terveillä ihmisillä keskimäärin kolmesta neljään vuorokautta. Huonosti nukutut yöt voivat altistaa lihomiselle, nostaa verenpainetta ja stressihormoni kortisolin pitoisuutta sekä heikentää sokerinsietoa. 3. Sydän rasittuu Sisäisen kellon ristiriidat väsyttävät ja rasittavat myös sydäntä ja verisuonia. Veren hyytymistaipumus noudattaa elimistön sisäisen kellon mukaan toimivaa aikataulua. Turun yliopiston muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa selvisi, että sekä kesä- että talviaikaan siirtyminen lisäsivät aivoinfarktiriskiä tilapäisesti. Vaikutus kesti noin viikon ajan. 4. Kaamosoireet voivat pahentua Kellojen viisareiden siirtely voi syksyllä häiritä erityisesti niitä, jotka kärsivät kaamosoireista. Tutkimusten mukaan lieviä kaamosoireita on jopa 30 prosentilla suomalaisilla, naisilla yleisimmin kuin miehillä. Tyypillisiä oireita ovat lisääntynyt unentarve, hiilihydraattipitoisen ruoan himo ja ärtyneisyys. Kaamosoireiden ajatellaan johtuvan sisäisen vuorokausirytmin toimintahäiriöstä. Kun valo vähenee, kaamosoireilulle alttiiden sisäinen kello sekoittuu, josta seuraa kaamosoireita. Tanskalaistutkimuksen mukaan masennuksen ilmaantuvuus lisääntyi 11 prosentilla syksyisin talviaikaan siirtymisen jälkeen. Samaa ilmiötä ei havaittu keväällä. Mahdollisena selityksenä pidettiin sitä, että aikaistunut pimeän tulo ahdistaa. Voi myös olla, että kaikki eivät pääse nauttimaan aamun valoisista tunneista samalla tavalla. Kaiken kaikkiaan syksyinen kellojen siirto voi kuitenkin olla monelle helpompi kuin keväinen tunnin menetys. Syksyllä uuden unirytmin opetteleminen voi tarvita lyhyemmän ajan, kun pimeämmät illat helpottavat nukahtamista. Hämärät illat ja valoisammat aamut tahdistavat sisäisen kellon toimintaa. Se edistää nukahtamista ja voi myös johtaa parempiin yöuniin. Hyödynnä valo Iso osa ihmisistä ei huomaa kellojen siirroilla olevan vaikutusta elämäänsä. Jos nukkumisen kanssa on ongelmia, parempaa unta kannattaa houkutella säännöllisellä liikunnalla. Jos kärsii kaamosoireilusta, avuksi kannattaa kokeilla myös kirkasvalohoitoa. Kirkasvalohoito ja liikunta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, heti kaamoskauden alussa, tai hieman ennen sen alkua. Jos mahdollista, myös liikkua kannattaa päivän valoisien tuntien aikana. Kumpaan suuntaan kelloja taas käännettiinkään?