Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Amis-yllätys: Koulunpenkki kiri kyselyssä sorvin ohi – Winnovassa vakuutetaan, että syksyn lukujärjestyssekoilu on selätetty

Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat tunnetaan käytännöllisyydestään. Moni haluaa oppia ammattiin liittyvät niksit mieluummin sorvin ääressä kuin koulunpenkillä. Asiaan on tullut pienoinen muutos. Ammatillisten aineiden oppilaille tehdyn kyselyn, amisbarometrin, mukaan lähiopetuksen lisäämistä kannattavien osuus on ensimmäistä kertaa työssäoppimista suurempi. Kyselyn laatineen Suomen Ammattiin Opiskelevien liiton, Sakki ry:n, porilainen hallituksen jäsen Kaisa-Maria Ahonen ei tuloksesta ylläty. Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkasi osana talouden kulukuuria ammatillisten oppilaitosten perusrahoitusta yli viidenneksen. Monelle oppilaalle leikkaus on näkynyt konkreettisesti lähiopintoviikon muuttumisessa 4-päiväiseksi. – Oppilaista suurin osa arvostaa yhä työssäoppimista, mutta osalla ensimmäinen työssäoppimisjakso alkaa liian aikaisin, heti ensimmäisenä syksynä muutaman viikon jälkeen. Jonkinlaiset perusteet on hyvä oppia, ennen kuin aloittaa työssäoppimisen, sanoo Ahonen. Lue myös: Lukijoilta täysi laidallinen SK:n kyselyssä nykyajan opiskelusta ammatillisissa oppilaitoksissa Amisbarometrin mukaan merkittävä osa oppilaista kaipaa lisää opettajan pitämää oman alan lähiopetusta. Porissa, Ulvilassa, Raumalla ja Laitilassa toimivan Länsirannikon koulutus Oy Winnovan rehtori Juha Vasama kertoo ymmärtävänsä toiveita, joskin huomauttaa, että yli 4 000 opiskelijan oppilaitoksessa on isoja alakohtaisia vaihteluja. Kyselyssäkin enemmistö kannatti nykyistä lähiopetusmäärää. – Osalla opiskelijoistamme on jo vaikka minkälaista osaamista ennen kuin he tulevat meille. Ammatillisen koulutuksen reformin lähtökohtana oli, että aiemmin opittu osaaminen tunnustetaan osana opintoja. Vasaman mukaan ammatillisessa opetuksessa korostetaan nykyään entisen ryhmäajatuksen sijaan enemmän oppilaan henkilökohtaista opinpolkua. –  Kun resurssit ovat niukat, on äärimmäisen tärkeää, miten opetusta käytetään. Antti Rinteen (sd.) hallitus lupasi muutosta oppilaitosten kurimukseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille myönnettävä rahoitus kasvaa kasvaakin kuluvana vuonna yli 70 miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna. Lisäpotti ei välttämättä näy suoraan tavallisen oppilaan lähiopetusmäärissä, sillä suuri osa lisärahoituksesta on suunnattu erillisiin strategiarahoituksiin ja projekteihin. Kirittävää riittää muutenkin, sillä alkuperäinen vuosileikkuri oli 250 miljoonaa. Vasama kertoo Winnovan menestyneen kohtuullisesti rahoitushauissa. Lisäresursseja on tullut esimerkiksi maahanmuuttajien omankieliseen opiskeluun ja opinto-ohjausta kehittävään uuteen malliin. – Olen tyytyväinen siihen, että ohjaamiseen tulee lisää resursseja. Opetuksessa on haasteita, jotka ovat myös ohjauksellisia. Ahonen kannattaa ajatusta lisärahoituksen suuntaamisesta henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen. Ammatillisissa oppilaitoksissa opetus on siirtynyt luokkien tai ryhmien opettamisesta yhä selkeämmin yksilölliseen ohjaukseen. Suoraan peruskoulusta tulleelle nuorelle tällaisessa uudenlaisessa itsenäisyydessä on kuitenkin omat haasteensa. Amisbarometrin mukaan osa oppilaista ei esimerkiksi tunnu opiskelevan lainkaan oppilaitoksen ulkopuolella, vaikka se on tarkoituksena. Suomessa osa ammatillisista oppilaitoksista onkin antanut laatulupauksen siitä, että oppilaalla on jokaisena päivänä lähiopetusta. Vasaman mukaan asiaa on pohdittu myös Winnovassa. Asia ei ole niin yksinkertainen kuin paperilla luulisi. Pelkkä lupaushan ei vielä tuo oppilaitokselle lisää valtionosuuksia ja lähiopetusrahaa. Välttämättä kaikki oppilaatkaan eivät pidä siitä, että neljän kunnollisen koulupäivän sijaan tunnit sirotellaan viidelle päivälle. Työpäivien pilkkominen kiusaisi myös niitä pienempien erikoisalojen opettajia, joiden tuloista osa tulee ammattioppilaitosten ulkopuolelta. Lue myös: Temppuilevat järjestelmät selittävät rehtori Juha Vasaman mukaan Winnovan lukujärjestysongelmia –  ”Se on pahoiteltavaa” Winnovan lukuvuosi käynnistyi syksyllä yskien. Vuosityöaikaan siirtymisen seurauksena käyttöön otetut järjestelmät eivät toimineet suunnitellusti, minkä vuoksi oppilaat tiesivät ajoittain uuden kurssin lukujärjestyksestä ihan viime tipassa. – Nyt olemme päässeet reilusti eteenpäin. Lukujärjestykset pelaavat, ja homma on saatu vakiintuneemmalle tasolle, toteaa Vasama. Vasaman mukaan helmikuussa käynnistyy seuraavan lukuvuoden suunnittelu. Tarkoituksena on, että lukujärjestys tehdään samalla oppilaan koko tutkinnon ajaksi. Ahonen on kuullut, ettei järjestelmä ole vieläkään aukoton. Ongelmia lukujärjestysten kanssa tosin on ollut jo ennen viime syksyäkin. Kaisa-Maria Ahonen opiskeli Winnovassa kaikkiaan viisi vuotta, valmistuen ensin kokiksi, vuonna 2018 leipuri-kondiittoriksi. Työpaikka paikallisesta leipomosta löytyi valmistumisen jälkeen varsin helposti. Ahosen omat kokemukset Winnovasta ovat hyvät. Asteikolla 1–5 hän antaa arvosanaksi neljän. – Meillä oli hyvät opettajat ja viihtyisät viihtyisät tilat. Opetuksen henkilökohtaistaminen toimi ainakin minun suhteen. Minulla on lukihäiriö. Opettajani auttoivat ja innostivat minua. Ahonen epäilee, että opetusrahojen karsiminen näkyy myös opettajanpöydän toisella puolella. –  Kun määrärahoja karsitaan, se näkyy toki myös opetuksessa. Opettajille se aiheuttaa stressiä, kun moni on tunnollinen ja yrittää parantaa tilannetta tekemällä töitä työajan ulkopuolella. Amisbarometrin tulokset laajemmin. Lisää opettajan pitämää oman alan lähiopetusta toivoo 29 prosenttia. Lisää työpaikalla tapahtuvaa oppimista toivoo 21 prosenttia. Molemmissa k ysymyksissä yli puolet vastanneista oli tyytyväisiä nykyiseen määrään. Kyselyyn vastasi 9584 opiskelijaa. Barometrin toteuttivat Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto Sakki sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.