Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satakunnassa olisi vielä lisääkin "ruokapotentiaalia" – nyt pitäisi tarttua hetkeen

Ruuan arvo ihmisen elämässä nousi koronakriisin aikana. Ruuan saatavuus ja huoltovarmuus nousivat mediaan. Kansan syvissä riveissä tiedostettiin kotimaisen ruuan tuottamisen tärkeys. Satakunnassa pitäisi mielestäni tarttua tähän hetkeen. Olemme Suomen monipuolisin ruokamaakunta. Tuotamme ja jalostamme valtavasti kaikkia lihatuotteita. Viljaa viljellään ja jalostetaan monipuolisesti. Osa ohrasadostamme valitettavasti karkaa maakunnan ulkopuolelle viina- ja rehuteollisuuden raaka-aineiksi. Etanolitehdas Satakuntaan paikkaisi tämän vuodon. Kauran kuidut ja gluteenittomuus on tuonut valtavan kysynnän. Hevosten kauroista on tullut terveystuote ja kehitystyö kauratuotteissa jatkuu. Peruna on todella halpa ja loistava ruuan raaka-aine. Meillä on hyviä perunamaita ja perunaa osataan viljellä. Kuitenkin ruokaperunan kulutus on laskussa. Ruokaperunantuotanto sisältää Satakunnassa kehittämismahdollisuuksia. Sen olemme saaneet huomata esimerkiksi juuri nyt markettien varhaisperunatarjonnasta. Kuluttaja odottaa juuri nostettuja tuoreita perunoita. Kaupan perunalaareista löytyy etupäässä tummia, päiväkaudet seisseitä varhaisperunoita, joista kuori ei lähde enää pesemällä. Tässä tarvittaisiin varmasti tiivistä yhteistyötä perunan lähituottajan ja kauppiaan välillä. Uudet perunat ovat kesän ensimmäinen herkku. Varhaistuotannossa meillä olisi varmaan opittavaa Laitilan tuottajilta. On myös hienoa, että Kokemäellä on suuri perunatärkkelystä teollisuudelle valmistava tehdas. Se käyttää lähialueella tuotettua perunaa. Satakunnassa runsaudensarveen kuuluu myös kalat ja kalajalosteet merestä ja sisävesiltä. Satakunnan kaupoista saa myös oman maakunnan laadukkaat maitotuotteet ja kananmunat. Herkkusienten kasvatus ja myynti on myös mainittava. Herkkutattien keräys metsistä ja myynti jalostukseen on tullut kuvaan viimevuosina. Kasvikset ja juurekset, joita olemme oppineet syömään joka aterialla, ovat maakuntamme todellinen vahvuus. Avomaalla ja kasvihuoneissa tuotetaan tuoretuotteita ja salaattien sekä pakasteiden raaka-aineita koko Suomeen. Tämä tuoretuotteiden kysynnän jatkuva kasvu antaa uusia mahdollisuuksia viljelijöille ja satakuntalaiselle ruokateollisuudelle. Meillä on myös marjatuotantoa ja Huittisissa lienee Suomen lähes ainoa hillotehdas. Ykkösmarja mansikka on se toinen kesän herkku. Satakuntalaista ruokaketjua voi vielä vahvistaa merkittävästi. Tarvittavaa kehitystyötä ei tarvitse polkaista käyntiin tyhjästä. Euran Pyhäjärvi-instituutti ja Huittisissa sijaitseva Satafood tekevät vahvasti kehitystyötä satakuntalaisten maatilojen ja ruokatehtaiden kanssa jo nyt. Kehitystyöhön tarvitaan myös oppilaitoksia ja tietysti itse viljelijät ja ruokatehtaat ovat avainasemassa. Toivon, että satakuntalaiset viranomaiset, jotka myöntävät kehitysvaroja, näkisivät myös juuri nyt ruokaketjun mahdollisuudet. Tehdään yhdessä pitkä ”ruokaloikka”. Kirjoittaja on agronomi, Satafood ry:n hallituksen pj.