Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

"Monissa maissa muovi- ja lasipulloja on pidetty osana jätettä" – Suomessa pullot palautuvat kauppoihin, mutta muualla tilanne on huonompi

– Monissa maissa muovi- ja lasipulloja on pidetty osana jätettä. Pullonkeräys tuntuu yhtä ihmeelliseltä kuin jos meillä olisi pantti jogurttipurkeissa tai leikkelepakkauksissa. Näin kuvailee europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) Keski- ja Etelä-Euroopassa yleistä suhtautumista pullojen kierrätykseen. Pullonkeräysjärjestelmän puuttuminen näkyy karulla tavalla teiden ja rautateiden varsilla esimerkiksi Ranskassa. Siellä lojuu silmänkantamattomiin pois viskattuja muovipulloja ja alumiinitölkkejä. EU yrittää nyt saada tähän muutosta. Unionin kertakäyttömuovin vähentämistavoitteiden mukaan 77 prosenttia muovipulloista pitää kierrättää vuonna 2025. Vuonna 2029 tavoite nousee 90 prosenttiin. Pietikäisen mukaan 90 prosentin tavoite ei ole mahdoton. Se voidaan saavuttaa kahdella mallilla: joko juuri pullopanttijärjestelmällä tai tuottajavastuumallilla. Tuottajavastuussa yrityksellä on velvollisuus järjestää pakkausjätteidensä keräys ja kierrätys kokonaisuudessaan sekä vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. – Kertakäyttömuovidirektiivissä ei suorastaan pakoteta pantin käyttöön, mutta viitataan siihen, muun muassa Euroopan parlamentin kiertotalouden päätöslauselmaluonnoksen esitellyt Pietikäinen sanoo. Kiertotaloudellisesti hän näkee pantin toimivampana mallina kuin tuottajavastuun. – Panttijärjestelmässä raaka-aine on korkealuokkaisessa käytössä. Pulloista tulee pulloja. Tuottajavastuussa yhdessä erässä voi olla tsiljoonaa laatua muovia, jolloin sitä ei voi enää käyttää uusiin elintarvikepakkauksiin, Pietikäinen pohtii. Jos unionimaa ei pääse direktiivin velvoitteisiin, EU-komissio voi käynnistää sitä vastaan rikkomusmenettelyn. Tämä koskee myös kertakäyttömuovidirektiiviä ja siihen sisältyvää pullojen erilliskeräysvelvoitetta. Suomessa jopa 92 prosenttia pulloista palautuu jo nyt takaisin kauppaan. Uuden direktiivin asettamat velvollisuudet täyttävätkin Suomessa pääsääntöisesti jo nykyisillä pullonpanttijärjestelmillä. Pietikäisen mukaan palautusjärjestelmä toimii Suomen lisäksi hyvin Euroopassa myös Saksassa, Tanskassa, Hollannissa, Virossa ja erityisesti EU:n ulkopuolisessa Norjassa. – Panttijärjestelmiä on otettu käyttöön useissa maissa, mutta ne eroavat merkittävästi toisistaan esimerkiksi kattavuudeltaan. Jokainen maa on kehittänyt järjestelmiä omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan lähtien, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen selvittää. Suomessa käytössä oleva panttijärjestelmä on kattavuudeltaan kaikkein laajimpia. – Koko maan kattavan panttijärjestelmien hallinnointi edellyttää vahvaa organisointia. Kaupoissa on varattava paljon tilaa palautuslaitteille ja palautuspullojen varastoinnille, mikä aiheuttaa kustannuksia myös niille, Levinen pohtii syitä EU:n kattavan järjestelmän puuttumiselle. Meppi Pietikäinen visioi, että tulevaisuudessa pantinkäyttö voisi vauhdittaa myös vaatteiden ja elektroniikan kierrätystä.