Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suomalainen poikkeuslupakäytäntö ei toimi, mikä aiheuttaa vain ääretöntä vihaa lintuja kohtaan ja vie uskottavuuden suomalaiselta virkamieheltä

Merimetso (Phalacrocorax carbo) ja valkoposkihanhi (Branta leucopsis) ovat yleistyneet Suomessa merkittävästi 1990-luvun jälkeen. Merimetsojen määrä on kasvanut ensimmäisestä vuonna 1996 tavatusta parista noin 25 700 pariin vuonna 2019. Valkoposkihanhien määrä on kasvanut vuoden 1989 ensimmäisistä pesijöistä 33 600 yksilöön vuonna 2019. Tämän lisäksi sadattuhannet valkoposkihanhet levähtävät Suomessa matkallaan pesimä- ja talvehtimispaikkojensa välillä keväisin ja syksyisin. Satakuntalaisena Kansanedustajana olen ”törmännyt” toistuvasti merimetsoon. Merikarvialla paikalliset asukkaat ja mökkiläiset olivat todella tuohtuneita Lankoslahdella pesivistä merimetsoista. Häätötoimilla tilanne lahdella parani, mutta ei muualla Suomessa eikä etenkään Raumalla. Kalastajat kertoivat saaliiden vähenemisestä. No, kalastajia ei haluttu uskoa, tai ainakin epäiltiin, voisiko merimetso olla syyllinen saaliiden merkittävään vähenemiseen. Kuitenkin kokemustieto Raumalta kertoo karua kieltä. Tilanne merellä näyttää todella huolestuttavalta. Tänä vuonna (2020) ahvensaaliit ovat olleet noin 60–70 prosenttia aiempia vuosia pienemmät. Tämä kehitys alkoi jo viime kesänä, jolloin ahvensaaliit putosivat noin 40 prosenttia. Suomalainen poikkeuslupakäytäntö ei toimi, mikä aiheuttaa vain ääretöntä vihaa lintuja kohtaan ja vie uskottavuuden suomalaiselta virkamieheltä. Tuntuu siltä, että lintujen aiheuttamiin haittoihin ei suhtauduta Suomessa vakavasti. Suomessa linnut on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla, ja poikkeuslupien myöntämisestä vastaa Varsinais-Suomen ely-keskus. Poikkeuslupien määrien lisäksi niiden sisällöt vaihtelevat. Manner-Suomessa vuonna 2018 myönnetyt kaksi poikkeuslupaa oikeuttivat yhteensä 200 merimetson tappamiseen. Vastaavasti Ruotsissa samana vuonna myönnetyt poikkeusluvat oikeuttivat 12 251 merimetson tappamiseen, ja Tanskassa myönnetyillä luvilla tapettiin 7 918 merimetsoa. Valkoposkihanhen osalta luvut olivat samana vuonna Suomessa 0, Ruotsissa 7 195 ja Tanskassa 16 059. Hanhien karkotusyrityksistä huolimatta valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista maksettiin viimeksi julkaistun tilaston mukaan vuonna 2018 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimesta noin 1,1 miljoonaa euroa korvauksia viljelijöille. Tilastot siis kertovat muiden EU-maiden käyttävän poikkeuslupia selvästi Suomea määrätietoisemmin merimetsojen ja valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Nyt onkin Kansalaisten mitta tullut täyteen ja laitettu vireille kansalaisaloite valkoposkihanhen metsästyksen sallimiseksi. Kirjoittaja on kansanedustaja (vas.)