Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Mitä EU-rahoillamme käytännössä tehdään pääjohtaja Koopman? – "Suurimmat rahariidat liittyvät maataloustukien jakoon ja jäsenmaiden maksuosuuksiin”

Euroopan unionilla on nykyisin noin 165 miljardin euron vuosibudjetti. Mitä rahoilla käytännössä saadaan maataloustukien lisäksi aikaan EU:n komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopman ? – EU:n budjetointi vaikuttaa ihmisten elämään. Nuoria koskettaa etenkin Erasmus-opiskelijavaihto, joka on synnyttänyt neljän miljoonan ihmisen vaihto-opiskelijasukupolven. Suomalaiset tutkijat hyötyvät EU:n tutkimusrahoista, mutta tärkeintä on, mitä tutkimusrahoilla saadaan aikaan, Koopman kertoo Lännen Medialle. Koopman ottaa tutkimuspuolelta esimerkeiksi ohjelmat, joissa haetaan uusia keksintöjä maatalouteen ja energia-alalle. – Jäsenmailla ei olisi yksinään varaa tehdä esimerkiksi kallista ydinvoiman fuusioreaktori-tutkimusta, joka voi johtaa turvalliseen ja hiilivapaaseen energiaan. Tuemme myös uusiutuvan energian hankkeita. Erilaisiin tutkimuksiin tarvitaan miljardeja. Tuemme myös nopeiden raideyhteyksien luomista, jotta lentäminen vähenisi, Koopman sanoo. Rahoja suunnataan lisäksi uusiin tarpeisiin, joiksi unioni kokee erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan, ulkorajavalvonnan ja turvallisuuden parantamisen. – Ilmastonmuutoksen torjunta on huomioitava kaikessa rahoituksessa, jotta työssä on tulivoimaa. Tavoitteenamme on, että 25 prosenttia koko budjetista on oltava mukana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Se on suuri osuus, Koopman sanoo. EU:n seitsemän vuoden budjettikehys parhaillaan tekeillä Ison-Britannian EU-eron eli brexitin toteutuminen tarkoittaisi sitä, että EU:n budjetti todennäköisesti pienenisi. Se on tarkoittaa pienempiä tukia myös maataloudelle. – Olemme ehdottaneet neljän prosentin vähennystä maataloustukiin. Tuet ovat yhä suurin osa budjettia. Ison-Britannian lähtö aiheuttaisi 12 miljardin euron vähennyksen, joten sopeutusta olisi tehtävä, Koopman sanoo. Budjettipäällikkö korostaa samalla sitä, että maataloustuesta on tarkoitus tehdä joustavampi. – Jäsenmaat voivat käyttää 15 prosenttia saamastaan tuesta strategisesti niin kuin parhaaksi näkevät. Maataloustukien kohtalo ratkeaa osittain EU:n seitsemän vuoden budjettikehyksestä, jota ollaan parhaillaan tekemässä vuosille 2021–2027. Suomen heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuskauden yksi suurimpia kysymyksiä on juuri budjettikehys. Suurimmat riidat rahasta liittyvät maataloustukien jakoon ja jäsenmaiden maksuosuuksiin Rahojen jakamiseen liittyy aina ristiriitoja, kun jäsenmaat sekä EU:n komissio ja parlamentti hakevat tasapainoa. Parlamentti käyttäisi enemmän rahaa, kun taas monet jäsenmaat olisivat kitsaampia. – Suurimmat rahariidat liittyvät maataloustukien jakoon, jäsenmaiden maksuosuuksiin ja siihen, mitä jäsenmaat kokevat budjetista itselleen saavansa. Esimerkiksi Saksa, Hollanti, Tanska ja Itävalta pitävät osuuksiaan suurina, Koopman toteaa. Budjettiosaston pääjohtaja on toistaiseksi ollut tyytyväinen Suomen näkemyksiin tulevasta puolen vuoden puheenjohtajuuskaudesta. – Suomi on tiivistänyt hyvin sen, että rahoituksen on oltava riittävää vanhoille prioriteeteille ja myös uusille haasteille, kuten ilmastonmuutokselle ja maahanmuutolle. Mikä sitten on riittävää? Siitä on neuvoteltava. Kansalaiset eivät ymmärrä, jos emme hoida ongelmia. Koopman vieraili Suomessa maanantaina valmistelemassa Suomen puheenjohtajuuskautta ja keskustelemassa juuri EU:n budjettikehyksestä.