Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Näin sinua viilataan linssiin – Toimittaja Johanna Vehkoo neuvoo, miten erotat valeuutisen ja humpuukin luotettavasta sisällöstä

Miten erotan valeuutisen faktoista ja torjun harhauttamisyritykset verkossa? Muun muassa näihin kysymyksiin toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo vastaa uudessa teoksessaan Valheenpaljastajan käsikirja (Kosmos 2019). Kirjan taustalla on juttusarja Valheenpaljastaja , jota Vehkoo on tehnyt Ylelle vuodesta 2015. Juttusarjan tavoin kirja antaa tietoa ja käytännön vinkkejä niin aloittelijalle kuin edistyneemmälle salapoliisille. Valeuutisten lisäksi kirja käsittelee esimerkiksi salaliittoteorioita ja algoritmeja. Vehkoo kutsuu teosta selviytymisoppaaksi totuudenjälkeiseen aikaan. Johanna Vehkoo, mitä totuudenjälkeinen aika oikeastaan tarkoittaa? – Tämähän on paljon parjattu käsite, mutta minusta kuitenkin ihan käyttökelpoinen. Moni sanoo, ettei koskaan ole ollut aikaa, jolloin poliitikot olisivat puhuneet totta. Ei olekaan. Nyt on kuitenkin monin tavoin ihan toisenlainen aika kuin koskaan ennen. Siihen liittyy valtavia teknologisia ja yhteiskunnallisia murroksia. – Sosiaalinen media mahdollistaa misinformaation leviämisen laajemmin ja nopeammin kuin koskaan. Monissa maissa on nähty, että populistipoliitikkojen ei enää tarvitse välittää totuudesta. Valheesta kiinnijääminen ei laske kannatusta. Luottamus instituutioihin ja asiantuntijoihin on laskussa. Miten määrittelet valeuutisen? – Valeuutinen on harhautustarkoituksessa tehty viesti, joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä. Se on olennaisilta osiltaan sepitettä, vaikka siinä usein sekoitetaankin faktoja fiktion sekaan. Valeuutisen tekijän motiivi voi olla raha, huijaamisesta saatava tyydytys tai poliittiset pyrkimykset. Jos uutisessa on virheellistä tietoa, onko se valetta? – Valeuutisen käsitettä on hämärretty monin tavoin, muun muassa kutsumalla virheellisiksi osoittautuneita uutisia valeuutisiksi. Olennaista on motiivi: oikeita uutisia ei tehdä harhauttamistarkoituksessa. Journalismin eettiset ohjeet velvoittavat tavoittelemaan totuutta ja korjaamaan virheet, kun niitä huomataan. Valeuutissivustoilla ei oikaisuja näy. Miksi suomalaisten pitäisi olla huolissaan valeuutisista? – Suomessa toimii lukuisia vale- ja vihasivustoja, joiden taustalla on tyypillisesti poliittinen toiminta. Ne pyrkivät edistämään omaa agendaansa, esimerkiksi maahanmuuton vastustamista. Vihanlietsonnalla voi olla vakavia seurauksia. Monissa maissa valeuutiset ovat johtaneet jopa murhiin ja muihin väkivallantekoihin. Voiko mihinkään uutiseen enää luottaa, vai pitäisikö kaikkeen suhtautua kriittisesti? – Kyllä Journalistin ohjeisiin sitoutuneen median uutiseen voi edelleen lähtökohtaisesti luottaa. Vaikka niissäkin voi tietenkin olla virheitä, ne eivät ainakaan lähtökohtaisesti pyri huiputtamaan lukijaa. Lähdekritiikki on silti aina hyvästä. Usein perinteisessäkin mediassa kerrotaan totuutena asioita, joista on toiston voimalla tullut niin sanottuja yleisiä totuuksia. Sellaisia on ihan terveellistä haastaa. Lue juttu rivi riviltä läpi ja mieti jokaisen esitetyn tiedon kohdalla, mihin se perustuu. Tuleeko informaation lähde tekstistä selväksi? Linkitetäänkö esimerkiksi tutkimustietoon? Valeuutisissa käytetään usein toisenlaista kieltä kuin ammattijournalistien tekemissä uutisissa. Jos kielenkäyttö on esimerkiksi ihmisryhmiä tai yksilöitä loukkaavaa, se on usein epäilyttävä merkki. Samoin runsas huutomerkkien käyttö ja kielioppivirheet. Jos uutisessa kerrottu tieto on hyvin yllättävä ja tunteita kuohuttava, tarkista, ovatko tuntemasi tiedotusvälineet julkaisseet tiedon vai eivät. Jos et löydä sitä muualta, kannattaa odotella hieman ja katsoa, tarttuuko muu media aiheeseen. Tarkastele jutun julkaissutta sivustoa. Millaista muuta sisältöä siellä on? Onko kyseessä uskottava media, jolla on oma toimitus, osoite ja muut yhteystiedot kunnossa? Tosin vale- ja vihauutissivustot ovat jo oppineet, että niiden kannattaa ainakin nimetä päätoimittaja, jotta ne vaikuttaisivat uskottavammilta. Aiemmin niiltä puuttuivat usein kaikki yhteyshenkilöiden nimet. Opettele tunnistamaan omat ennakkokäsityksesi ja ajatusvinoumasi, jotka voivat altistaa sinut misinformaatiolle. Me haluamme uskoa sellaista tietoa, joka sopii maailmankuvaamme, ja hyljeksimme tietoa, joka haastaa käsityksiämme. Kukaan ei ole tälle immuuni.