Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ostovoima kasvaa kaikilla tulonsaajilla – miesten ja naisten keskipalkan nousussa iso ero

Miehet 122 euroa, naiset 96 euroa. Tämän verran keskikuukausipalkka nousee liittokierroksen seurauksena. Työehtosopimusneuvottelut on saatu lähes kaikilta osin päätökseen. Yleiseksi muodoksi on tullut sopimus, joka korottaa palkkoja 3,3 prosenttia kahden vuoden aikana ja poistaa kiky-tunnit. – Eläkeläisten, työttömien ja eri tulotasoilla olevien palkansaajien tulot kasvavat varsin hienosti, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen . Ostovoima kasvaa. Tilannetta auttaa hintojen vaimea nousutahti. Tammikuussa inflaatio oli prosentin, mutta eroaa kotitalouksittain, riippuen kulutuskorista ja asumismuodosta. Myös asuinpaikkakunta vaikuttaa reaalituloihin. Useissa kunnissa veroprosentti nousee. Kunnallisveroprosentin nousun vaikutusta vaimentaa pieni- ja keskituloisille luvatut veronkevennykset. Parhaimmalta ostovoiman kehitys näyttää eläkeläisten kohdalla. Takuueläkkeen euromääräisen korotuksen vuoksi muutos näyttäytyy prosentuaalisesti suurena. –  Näyttää, että eläkeläiset voisivat poksauttaa sampanjapulloja. Sinänsä se ei pidä paikkaansa, koska heidän tulotasonsa on ollut neljä vuotta jäissä. Mutta nyt he eivät jää niin paljon jälkeen palkansaajien ansiotasokehityksestä, Pylkkänen sanoo. Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola sanoo, että julkisella sektorilla ostovoimaa vahvistaa se, että lomarahat palautuvat ennalleen, koska kikyn väliaikainen lomarahaleikkaus päättyy. Nokian Renkaiden henkilöautonrengaspuolen pääluottamushenkilö Petri Sorvali sanoo, että yleiseen linjaan voi olla tyytyväinen. – Vuosikausia on nähty nollalinjaa, Sorvali sanoo. Eroja syntyy Yksityisen sektorin kuukausipalkkojen mediaani oli Tilastokeskuksen mukaan 3 278 euroa vuonna 2018. Miesten keskipalkka oli 3 710 ja naisten 2 903 euroa. Näillä luvuilla miesten kuukausipalkka nousee 3,3 prosentin sopimuksella 122 euroa ja naisten palkka 96 euroa. Palkankorotuksista on neuvoteltu prosenttipohjalta. Tämä hyödyttää enemmän hyvätuloisia kuin pienituloisia. 61 senttiä Paperiliiton jäsenkunnassa keskituntiansio on työehtosihteeri Markku Häyrysen mukaan 18,57 euroa. 3,3 prosenttia nostaa keskituntiansiota 61 senttiä. Palkoissa on iso vaihteluväli, ja alan palkat ovat Hiltusen mukaan tehdaskohtaisia. 54 senttiä Nokian Renkaiden henkilöautonrenkaiden tuotannossa Nokialla keskituntipalkka on tehtävästä ja osastosta riippuen Sorvalin mukaan 16,5–22 euroa. 3,3 prosentin korotuksella hyvää tulee 54–72 senttiä. Sorvali sanoo, että keskimääräinen palkka on noin 3 200 euroa kuukaudessa, jolloin korotuksen vaikutus on 105 euroa kuukaudessa. Sorvalin mukaan pientä tuntipalkkaa nauttivat hiljan yritykseen tulleet ja naisvaltaisilla osastoilla työskentelevät. 53 senttiä Teknologiateollisuudessa keskituntiansio vuorolisien kanssa on 16,02 euroa. Sopimus nostavaa tuntiansiota 53 senttiä. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Jukka-Pekka Hiltunen arvioi, että toimialalla kuukausiansio olisi noin 3 021 euroa. Tällöin korotus nostaisi ansiota 99 eurolla. 51 senttiä Sairaanhoitajan tehtäväkohtainen keskipalkka on 2 480 euroa kuukaudessa, sanoo Tehy ekonomisti Ralf Sund Tilastokeskuksen tietoihin nojautuen. Tehtäväkohtaisessa palkassa 3,3 prosentin korotus on 51 senttiä per tunti eli 82 euroa/kk. Sairaanhoitajan kokonaisansion keskiarvo, sisältäen erilaiset lisät, on 3 157 euroa/kk. Tällöin sopimuskorotuksen vaikutus on 65 senttiä eli 104 euroa/kk. 44 senttiä Tilastokeskuksen mukaan kaupan myyjän keskituntiansio oli 13,12 euroa per tunti vuonna 2018. Korotus nostaa ansiota 44 senttiä tunnilta. Kaupan liiton ekonomisti Bate Ismail toteaa, että kaupan alalla ei yleensä operoida keskituntiansio-käsitteellä, koska palkka muodostuu taulukkopalkan ja erilaisten lisien kautta. Lisiä ovat muun muassa ilta- ja viikonloppulisät ja vastuulisät. Keskikuukausiansio on 2 268 euroa, jolloin palkankorotus nostaa palkkaa 79 eurolla kuukaudessa. Pirkkalan K-Citymarketissa tiiminvetäjänä työskentelevä Samppa Rissanen ei ole laskenut, mitä 3,3 prosentin korotus vaikutusta bruttopalkkaan. – Se on tärkeintä, paljonko palkasta jää rahaa käteen, sanoo Rissanen ja toteaa tulonlisäyksen menevän arjen menoihin. K-Citymarketin kauppias Sami Sivonen sanoo, että viime vuonna 42 työntekijän palkkamenot olivat kahdeksan prosenttia liikevaihdosta eli noin 2,7 miljoonaa euroa. Palkankorotusratkaisu, uudet rekrytoinnit ja lisääntyvä yötyö nostavat kuluvan vuoden palkkamenoja noin 158 000 eurolla. Sivonen sanoo liiketoiminnan kehittyvän hyvin. Tätä kuvaa se, että huhtikuun alusta alkaen myymälä on auki vuorokauden ympäri. Solidaarisuus Takavuosina tehtiin senttipohjaisia palkankorotuksia, millä pyrittiin tasoittamaan eri toimialojen välisiä tuloeroja. – Nyt kun korotustaso yleisesti on melko alhainen, niin linjojen välinen merkitysero on tietysti pienempi, sanoo Sund ja toteaa, että tekstikysymysten osalta voidaan solidaarisia elementtejä lisätä. Sorvali toteaa senttikorotusten häipyneen "suoraan sanottuna ahneuteen". – Solidaarisuus puuttuu työntekijäpuolelta täysin, paitsi juhlapuheissa, Sorvali sanoo. Hänen mielestään neuvottelijoilla on valtava paine päästä mahdollisimman hyvää sopimukseen. Sorvali toteaa, että kukaan liittojohtaja ei halua tehdä huonoa sopimusta ja ilmoittaa jäsenistölleen, että halusi jättää jakovaraa muille. Muokattu 9.3. kello 16.11: Otsikossa ja jutussa ollut Elina Pylkkäsen sitaatti: ”Eläkeläiset voisivat poksauttaa samppanjapullon, mutta täytyy muistaa, että heidän tulotasonsa on ollut neljä vuotta jäissä." oli epätarkasti muotoiltu. Sitaattia on tarkennettu ja se on poistettu otsikosta.