Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Winnovan datanomi-oppilaalla neljäpäiväinen kouluviikko voi nippa nappa toimia, mutta miten rakennusalan oppilaalla?

Winnovan tieto- ja viestintätekniikan 1. luokan oppilas, 16-vuotias Kim Granö esittelee lukujärjestystään. Maanantaina ei ole koulua, muut ovat noin 6 tunnin mittaisia ilman liikoja hyppytunteja. Granön etäopetuspäivä maanantai kuluu tietokoneen ääressä. – Enimmäkseen pelailen, mutta myös hieman esimerkiksi koodaan, jonka voi nähdä liittyvän opintoihini. Mitä rakennusalan oppilaat tekevät vapaapäivisin? Tuskinpa rakentavat taloa. Ammattiin opiskelevien koulupäivät, eli niin sanotut lähiopetuspäivät, ovat lyhentyneet huomattavasti viime vuosina. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan taustalla on viime hallituksen puheiden ja toimien välinen ristiriita. Samalla, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus näki ammatillisen koulutuksen potentiaalin lisäämällä sille tehtäviä, leikattiin perusrahoitusta yli viidenneksen. Monessa ammatillisessa oppilaitoksessa leikkaus on näkynyt konkreettisesti lähiopintoviikon muuttumisessa 4-päiväiseksi. Luukkaisen mukaan ammatilliset oppilaitokset ovat rankan kulukuurin myötä muuttaneet toimintatapojaan. – Selvästi ne pyrkivät antamaan niukasti tunteja, kun ei ole varmuutta riittävätkö rahat. Eivät ne nyt pihtaa, mutta ovat hyvin säästeliäitä. Antti Rinteen (sd.) hallitus antoi viime viikolla ensimmäisen talousarvioehdotuksensa eduskunnan käsiteltäväksi. Ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen on tulossa lisärahaa noin 80 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Luukkainen pitää suuntaa oikeana, joskin huomauttaa, että edellisen hallituksen vuosileikkuri oli 250 miljoonaa euroa. – Nyt esitetty summa on noin kolmasosa siitä, mikä alkuaan leikattiin. Tämä on hyvä alku. Luukkaisen mukaan opetusministeri Li Andersson kertoo hallituksen tavoitelleen suurempaakin korotusta. Maltillisella korotuksella pyritään siihen, että avoimille työpaikoille löytyisi myös opettajia. – Sehän tässä hieman huolettaa, että rahat ovat määräaikaisia. Elämme toivossa, että järki voittaa jatkossa ja rahoituksen vahvistaminen jatkuu, oli sitten hallituksessa kuka tahansa. Vaikka määrärahat ovatkin ammattikouluissa tiukoilla, vakuuttaa Herttuan koulun kasvatti Kim Granö olevansa tyytyväinen valintaansa. – Minä olen viihtynyt täällä. Opettajamme ovat ihan innostavia ja me oppilaat olemme aika samanhenkisiä. Tunneillakin olemme hiljaa opetuksen aikana. Granön luokalla on 25 opiskelijaa, joista viisi on jatko-opiskelijoita. Tietotekniikka on yhä varsin miehinen maailma, sillä ryhmässä on vain yksi naisopiskelija. Ensimmäisen vuoden opintoihin kuuluu asioita, jotka itse tietokoneensa kokoava Kim Granö osaa jo etukäteen, kuten Windows -käyttöjärjestelmän peruskurssi. Lukujärjestys vaikuttaa käytännölliseltä, ammatilliselta. Granölle vaikein yksittäinen oppiaine on it-ruotsi. – Siihen kaipaisin tukiopetusta. Peruskoulussa ei ruotsin tunneilla tietotekniikkaa opiskeltu eikä ruotsi todellakaan ole vahvuuteni. Kim Granön opinnot Vähälläraumalla ovat edenneet myönteisesti ilman suuria yllätyksiä. Opiskelupaikan suosittelija löytyi läheltä. Isoveli Niko Granö , 20, on käynyt saman opinahjon. – Hän ei koskaan valittanut edes vähäisistä tuntimääristä. Ehkä silloin kaikki oli hyvin.