Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Helsingissä neuvoteltiin viimeisestä merkittävästä Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä ydinasesopimuksesta – maailmasta on hävitetty kymmeniä tuhansia ydinaseita, mutta nyt asevarustelun rintamalla puhaltavat uudet tuulet

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelivat maanantaina Helsingissä ydinaseista Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkovin ja Yhdysvaltain asevalvontasuurlähettiläs Marshall Billingslean johdolla. Molemmat tapasivat presidentti Sauli Niinistön neuvottelujen jälkeen Mäntyniemessä. He tapasivat erikseen myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.). – Kaksi mielenkiintoista keskustelua. Tässä maailmantilassa kaikki vuoropuhelu on tärkeää, ja on hyvä, että se Yhdysvaltain ja Venäjän välillä jatkuu. Toivotan edelleen edistystä asevalvonnasta sopimisessa, Niinistö kommentoi tapaamisten jälkeen Twitterissä. Tarkempia tietoja neuvottelujen sisällöstä ei maanantai-iltaan mennessä saatu. Neuvottelujen asialistalla odotettiin olevan jatkoaika Uusi Start -ydinasesopimukselle, joka umpeutuu vuonna 2021. Kyseessä on viimeinen Venäjän ja Yhdysvaltojen kylmän sodan päättymisen perintönä solmittu voimassa oleva ydinasesopimus. Yhdysvallat irtaantunut useista sopimuksista Uusi Start -sopimus rajoittaa strategisten ydinkärkien määrän 1 550:een valtiota kohden. Rajoitusvaatimukset täyttyivät sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä vuoteen 2018 mennessä, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) tiedoista selviää. Jatkoajan epääminen Uudelta Startilta tarkoittaisi sitä, ettei ydinaseiden lisäämiselle olisi periaatteessa rajoitteita, kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistolta sanoo. – Se purkaa kylmän sodan jälkeen aikaan saadut saavutukset. Kansainvälisen ydinasevarustelun sääntely perustuu vuoden 1968 ydinsulkusopimukseen. Sopimus määrittelee Yhdysvallat, Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Britannian virallisiksi ydinasevaltioiksi. Nämä maat ovat sopimuksen mukaan ainoita, joilla on oikeus ylläpitää ydinaseita, eli muut sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat ydinaseettomuuteen. Ydinsulkusopimuksen on allekirjoittanut suurin osa maailman valtioista. Sen ulkopuolella on kuitenkin maita, joilla tiedetään tai uskotaan olevan hallussaan ydinaseita. Näitä maita ovat Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja Israel. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA valvoo, että sopimuksen allekirjoittaneet maat käyttävät ydinenergiaa vain rauhanomaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Iranin ympärillä pyörivä kiista liittyy siihen, että ulkovallat näkevät sen uraaninrikastamishankkeet pyrkimyksenä tuottaa ydinase. Ydinsulkusopimuksen lisäksi ydinasevarustelua rajoittavat kaksi ydinkoekieltosopimusta sekä useat ohjus- ja aseteknologiaa rajoittavat sopimukset. Yhdysvallat ei ole ratifioinut tuoreinta, vuoden 1996 kattavaa ydinkoekieltosopimusta, joka kieltää kaikki ydinkokeet. Ydinsulkusopimus sitouttaa ydinaseriisuntaan, mutta se ei määrittele tarkkaan määrää, johon ydinaseita tulisi rajoittaa. Siksi maailman ydinasesuurvallat Yhdysvallat ja Venäjä, sekä sen edeltäjä Neuvostoliitto, ovat solmineet useita kahdenvälisiä ydinaseriisuntaan liittyviä sopimuksia. Näistä sopimuksista on jäljellä enää Uusi Start. Yhdysvallat irtaantui George W. Bushin presidenttikaudella ABM-ohjustorjuntasopimuksesta vuonna 2002. Presidentti Donald Trumpin kaudella Yhdysvallat irtaantui viime vuonna keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Venäjällä ja Yhdysvalloilla 90 prosenttia maailman ydinaseista Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 13 400 ydinkärkeä, Siprin tilastoista selviää. Näistä Venäjällä ja Yhdysvalloilla on hallussaan noin 12 175 ydinkärkeä. Tämän vuoksi ydinaseet ihmiskunnan kohtalonkysymyksenä nojaa käytännössä Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseen kauhun tasapainoon, Vuori sanoo. Sen lisäksi, että molemmilla on käytössään tuhansia ydinaseita, niillä on uskottava pelote, niin sanottu ydinkolmijalka. Se tarkoittaa, että ne saavat laukaistua ydinaseensa maalta, ilmasta ja mereltä. Uusia tuulia ydinasevarustelussa Ydinasevarustelun suhteen onkin viime vuosina nähty uusia kehityskulkuja. Maailman ydinaseista on hävitetty noin 80 prosenttia siitä 1980-luvun puolivälin jälkeen. Tuolloin maailmassa oli noin 70 000 ydinasetta. Ydinaseiden hävittämisen taustalla on osittain se, että osa niistä on muutenkin vanhentunut ja poistettu käytöstä, Siprin tiedoista selviää. Samalla, kun ydinaseiden määrää vähennetään, ydinasejärjestelmiä kuitenkin modernisoidaan ja kehitetään, apulaisprofessori Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo. – Näyttää siltä, että suurvalloilla ei ole ollut hirveästi tahtoa pitää ylläpitää asevalvonnan mekanismeja ja aseistariisuntaa. Vuoren mukaan esimerkiksi Yhdysvallat on Trumpin kaudella lisännyt ydinaseiden painoarvoa sotilasstrategiassa ja tuplannut ydinaseiden kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen. Koivula nostaa esille Kiinan nousun ydinasevaltana ja ydinasevarustelun taustalla olevan suurvaltakilpailun. Esimerkiksi Uusi Start -sopimuksen jatkon yksi kynnyskysymys on ollut se, että Yhdysvallat on vaatinut Kiinan osallistumista sopimukseen. – Yhdysvallat on syyttänyt Kiinaa siitä, ettei se piittaa ydinasevarusteluun liittyvistä sopimuksista. Tärkeät valvontamekanismit ovat kuitenkin Yhdysvaltojen ja Venäjän keskenään ja toisiaan varten sopimia. Kiina on myös melko pitkällä ydinkolmijalkansa kehittämisessä. Juttua päivitetty 5.10.2020 kello 20.43: Lisätty presidentti Sauli Niinistön kommentit. Korjattu 9.10. klo 18.15: Jutussa luki aiemmin, ettei Yhdysvallat ole ratifioinut ydinkoesopimusta. Tämä on harhaanjohtavasti ilmaistu. Yhdysvallat on ratifioinut vuoden 1963 ydinkoekieltosopimuksen, joka kieltää ydinkokeet ilmakehässä. Sen sijaan Yhdysvallat ei ole ratifioinut kattavaa vuoden 1996 ydinkoekieltosopimusta, joka kieltää kaikki ydinkokeet.