Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Miksi lounaspaikoissa aina lohta ja broileria? – lihapullat ja kotimainen kala kunniaan

Autokoulujen ajosimulaattorit ovat täyttä ajan- ja rahanhaaskausta. Simulaattoria ei saa ennakkoon kokeilla. Niinpä ajotulos korreloi pelkän simulaattorin käyttötaidon kanssa. Autolla sentään oikeasti ajetaan ennen liukaskelirataa. Simulaattorilla kun ajaa päin peuraa tai ylinopeutta, siitä ei seuraa muuta kuin ajotulokselle kikattelu. Todellisen ajon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Täyttä humpuukia ja rahastusta. Autokoulu on paikka, jossa vähintään pitäisi saada oikeaa oppia, eikä simuloitua hömppää. Miksi lounaspaikoissa aina lohta ja broileria? Niitä saa kotonakin. Uunijuures, kotimaiset kalat ja lihapullat kunniaan. Mitä tapahtui kaupungin idealle vuokrata Porin lentokentän alueelta noin 800 neliötä maata ulkomaisen lentoyhtiön (unkarilaisen) lentäjien käyttöön korjattavaa asuintaloa varten (SK 15.10.)? Menikö se kokonaan puihin vai missä mennään? Miten on mahdollista, ettei Porin perusturvan ajantilauksesta anneta aikaa lääkärille ajokortin uusimista varten joulukuussa, vaan käsketään menemään yksityiselle? 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille pitää tehdä laajennettu muistitesti. Terveystiedot ovat terveyskeskuksessa ja yksityiset ottavat vaan rahan, eikä mitään testejä tehdä, eikä tunneta potilasta. Toivottavasti uusi perusturvajohtaja puuttuu tähän ja samoin osaa tulkita vanhuspalvelulakia. T: Kohta 80-vuotias ajokortin uusija Kestää aikansa ennen kuin ihminen ymmärtää, että hänellä on jo kaikki, mitä tarvitsee. Kun ei näe, mitä on, ei voi olla kiitollinen. Joskus ymmärrämme tämän vasta menetettyämme jotain tärkeää, vaikkapa terveyden. Tarvitsemme iloitaksemme yllättävän vähän: sisäisen ilon, kyvyn tulla toimeen itsensä kanssa sekä kyvyn olla inhimillinen ja läsnäoleva muille omien voimien mukaan, T: Maritza Dieselvero eli sen käyttövoimavero pitäisi viisinkertaistaa, niin vähenisi vanhojen nokivasaroiden rahtaaminen Suomea saastuttamaan. Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Lahjojen määrä ei aina korreloi kiltteyden kanssa. Jotkut eivät halua antaa ollenkaan lahjoja, kuten SK:sta sai taannoin lukea erään isoäidin näkemyksiä. Hänelle sopi paremmin ajan antaminen. Jos jakaa tämän arvomaailman, voisiko miettiä vievänsä hyväntekeväisyyteen muutaman paketin, vaikka niiden lastenlasten kanssa. Kaikilla kun ei ole varaa valita. Nykyajan meininkiä: puuhataan ilotulitteiden kieltoa ja toisaalta taas kannabiksen laillistamista. Mihin me oikein olemme menossa? Onko kansakuntamme tullut hulluksi? Kirjurinluodon sillan kaidemaalaus vaatii pohjatyön ja tosi miehen. Sellaiset on täällä liian harvassa. Työkulttuuri syntyy työpaikan käytännöistä. Esimies on yleensä näistä tietoinen. Jos sallitaan vaikkapa käyttäjätunnusten löyhä käsittely (SK 6.11.), ei tietämättömyys poista johtotason vastuuta. Väärä tapa havaitaan halutessa ja asiaan puututaan. Oppaiden jako tai puhuminen ei tätä ole. Tietojen kohdalla kaiken käsittelyn on oltava läpinäkyvää, ajallisesti selvitettävää ja tarkistettavissa käyttäjään asti. Vastuun voi jakaa, muttei sitä saa delegoida. Sen kantaa aina esimiestaso. Olisi selvitettävä syy, miksi reaaliajan reagointi on johdolle näin haastavaa. Karjalaiset eivät suikaan kaikki olleet ortodokseja eivätkä venäjänkielisiä, vaikka joku niin väittää. Lähetä numeroon 13524 tekstiviesti: TEKSTARI (väli) viestisi. Viestin hinta on 90 senttiä. Julkaistusta tekstareista yksi palkitaan kuukausittain 50 eurolla.