Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Ylen päätoimittajan pohdinta ”ilmastonmuutoksen epäilijöistä” herätti raivon – näin hän selittää kohua

Maanantaina Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen osallistui Metsäyhdistyksen seminaariin, jossa aiheina oli ilmastonmuutos ja media. Osallisena seminaarissa oli myös viime vuonna Ilmastopaniikki-nimisen kirjan julkaissut Matti Virtanen . Verkkouutiset kirjoitti Jokisen sanoneen, että Yle voisi tehdä juttuja niin sanotuista ilmastonmuutoksen epäilijöistä. Iltalehdelle Jokinen tähdentää asiaa. Hänen mukaansa Verkkouutisten nostama osio on asetettava mittasuhteisiin, – Mediatilaisuudessa oli noin tunnin keskustelu ilmastonmuutoksesta ja mediasta, jonka lopuksi Matti (Virtanen) taisi kysyä, voisiko Yle ajatella tekevänsä juttuja, joissa kriittisesti ilmastonmuutokseen suhtautuvat olisivat esillä. Totta kai kaikkien pitää olla esillä. Emmehän me voi sanoa, ettei jotain ihmistä saisi haastatella. Se kommenttini oli koko tilaisuuteen liittyen todella ohut, Jokinen sanoo. Jokinen painottaa vastanneensa näin, kun kysyttiin. – Ei minulla ole mitään agendaa siinä. Sehän on normaalia journalismia, että ihmisiä haastatellaan. Valtaosa Matin (Virtasen) kirjassa haastatelluista tiedemiehistäkin on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa, mutta monesta asiasta he ovat eri mieltä, ja minusta siellä oli monta kiinnostavaa näkökulmaa, Jokinen toteaa. Verkkouutiset siteerasi Jokisen todenneen tilaisuudessa, että Virtasen kirjassa oli henkilöitä, jotka Jokinen haluaisi Ylen nettijuttuihin tai studioon. – Ehkä kuuluu journalismin perusolemukseen, että meidän pitää kysyä ja mennä vähän vastavirtaan sekä pystyä riepottelemaan yleisiä totuuksia, sitaatti jatkui. Sitaatti nousi keskusteluun sosiaalisessa mediassa, missä alettiin nopeasti kysyä, millaisia tieteenvastaisia voimia Ylen kannattaisi nostaa esiin. Jokinen osallistui itsekin keskusteluun. – Eipä levitetä valeuutisia. Sanoin tilaisuudessa, että luettuani Matin kirjan, mieleeni tuli, että myös Yle voisi haastatella sieltä paria kiinnostavinta tiedemiestä. Toki journalismin pitää aina epäillä 100-prosenttisia totuuksia ja happotestata niitä lujasti, Jokinen tviittasi. Journalismin tehtävä Jokinen kertoo puhelimitse Iltalehdelle, ettei hän itse kaipaa enempää uutisointia ilmastotutkimuksesta. Sen sijaan hänestä olisi tärkeää, että tutkijatahojenkin löydöksiin suhtauduttaisiin kriittisesti. – Myös IPCC:n raportteihin tulisi suhtautua journalismissa samalla kriittisyydellä kuin muihinkin raportteihin. Se on journalismin tehtävä: tutkia, ovatko niissä esitetyt johtopäätökset oikeita, Jokinen sanoo. Reilu vuosi sitten julkaistu IPCC:n raportti maalasi huolestuttavan kuvan maapallon tulevaisuudesta. Sitä varten tutkijat olivat arvioineet tuhansia artikkeleita, ja raporttia oli työstämässä 91 kirjoittajaa 40 eri maasta. – Tietenkin journalismin perustehtävä on kyseenalaistaa myös niitä yleisenä pidettyjä totuuksia ja kysyä, että ihanko varmasti ja mistä tämä tieto tulee – se on meidän perustehtävämme, Jokinen toteaa. Ilmasto muuttuu, sitä Jokinen ei kiistä. – Sehän on selvästi todistettu asia, että ilmasto on lämmennyt viimeisen 200 vuoden aikana ja siitä suuri osa on ihmisen aikaansaamaa. Nyt meidän pitää miettiä, mitä meidän on seuraavaksi tehtävä, ettei ilmasto jatka lämpenemistään ainakaan ihmisen vuoksi, Jokinen sanoo. Kalan kutu herätti Ilmaston lämpenemisestä on varoiteltu kauan. Jokinen kertoo havahtuneensa ilmastonmuutoksen todellisuuteen luettuaan Helsingin Sanomissa elokuussa julkaistun reportaasin Siian kudun aikaistumisesta. Toimittaja Pekka Hakala kertoo reportaasissaan, miten siian kutu on Kalajoella myöhentynyt muutamassa kymmenessä vuodessa usealla viikolla, kun vesien lämpötila on noussut. – Minullehan on ihan sama, milloin siika kutee Kalajoella, mutta tajusin sitä lukiessani sen, miten valtava merkitys noilla pienilläkin asioilla on. Kun niitä pieniä asioita tulee kymmeniä, satoja, tuhansia tai satoja tuhansia, muutos on valtava. Se vaikuttaa kaikkeen meidän elämässämme, Jokinen sanoo. – Vaikka tuntuisi, että se yhden tai kahden lämpöasteen muutos ilmastossa olisi pieni, se vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi ruokaamme, liikkumiseemme ja joissakin tapauksissa siihenkin, tehdäänkö lapsia. Sen vuoksi ilmastoaihetta tulee pitää esillä ja nostaa esiin myös eri näkökulmista. Jokisen mukaan ilmastojournalismi on Ylellä osana kaikkea muuta uutisointia. – Olipa kyseessä mikä tahansa journalismin alue, nousee ilmasto esiin useissa jutuissa päivittäin. Verkkouutisten esiin nostamasta keskustelusta nousi somessa suhina. Se kuvaa Jokisen mukaan kiihkeyttä, jolla ihmiset suhtautuvat ilmastoaiheisiin. – Kyllähän se pikkaisen huvittaa, mutta onhan se hyvä, että on elämässä kiihkeyttä. Somemaailma tahtoo olla toisinaan sellainen, että olipa asia mikä tahansa, nousee kiivaita keskusteluja. Jokinen kertoo yrittävänsä olla hyvä ihminen. – Olen kiinnittänyt huomiota kierrättämiseen ja sen tyyppisiin asioihin. Totta kai ravintoon myös. Vaikka olen sekasyöjä ja sellaisena varmaan pysynkin, on kasvisten ja kalan määrä lautasella kasvanut. Myös lasten kanssa olen paljon ilmastonmuutoksesta puhunut, sillä sitähän se on: sen pohtimista, että mitä se meille merkitsee.