Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Live Kulttuuri

Heikentynyt lukutaito ei koidu haasteeksi ainoastaan yksilön arjessa, vaan uhkaa koko yhteiskuntaa – se avaa ovet valeuutisille ja populismille

Peruskoulujärjestelmä ja sen myötä lähes sataprosenttinen lukutaito ovat olleet sotien jälkeisen Suomen menestystarinoita. Ne ovat itsestään selvänä pidettyjä taitoja, “kaikkihan täällä lukea osaavat”. Itsestään selvinä pidetyt taidot ovat kuitenkin nyt kriisissä. Taannoiset PISA-tulokset vahvistavat, että vaikka Suomi on koululaisten lukutaidossa edelleen maailman kärkeä, on lukutaito hyvin sukupuolittunut. Ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Unicefin tutkimuksen mukaan eriarvoistumista on myös ala- ja yläkoululaisten välillä. Suomalaiset alakoululaiset sijoittuvat lukutaidossa OECD-maissa sijalle kolme, mutta yläkoulun 15-vuotiaat tipahtavat sijalle 15. Samaan aikaan lukutaidon merkitys korostuu entisestään. Lukeminen nimittäin ei ole vähentynyt – pikemminkin päinvastoin. Kulutamme tekstisisältöjä enemmän kuin koskaan aiemmin: WhatsApp-ryhmät tuuttaavat kymmeniä viestejä päivässä, sähköposti on piukassa ja Facebook-seinää selatessa ei jaksa lukea kuin päivityksen ensimmäisen lauseen. Haluamme viestin tiivistetysti, helposti ymmärrettävästi ja mikä tärkeintä, nopeasti. Ja näin myös viestimme itse. Luemme enemmän kuin koskaan, mutta ymmärrämme vähemmän kuin koskaan. Samaan aikaan todennäköisesti myös kirjoitamme enemmän kuin milloinkaan. Siinä missä lukutaito heikkenee, myös kirjoitustaito on vaarassa. Kirjoitustaidon katoamisesta herättävän analyysin YLE:lle kirjoitti Marcus Zieman (30.12.2019). Zieman tiivisti asian hyvin: Kysymys ei ole luetun tekstin määrästä, vaan laadusta. Luemme lyhyitä tekstejä, joten kirjoitamme lyhyitä tekstejä. Sitran megatrendiennusteen 2020 mukaan tiedon helppo saatavuus on laskenut keskittymiskykyämme. Teemme, ja haluamme tehdä, nopeita johtopäätöksiä otsikoiden ja kuvien perusteella. Kaikki maailman tieto on taskussamme, mutta käytämme sitä hätiköiden ja valikoiden. Tulevaisuuden työelämä ja vauhdilla muuttuva maailma ympärillämme vaativat jatkuvasti uuden oppimista, sisäistämistä ja soveltamista – lukemista ja kirjoittamista. Heikentynyt lukutaito ei koidu haasteeksi ainoastaan yksilön arjessa, vaan uhkaa koko yhteiskuntaa. Heikko lukutaito avaa ovet valeuutisille ja populismille. Äärimmilleen yksinkertaistetun ja taustoittamatta jätetyn “uutisen” tulisi päräyttää hälytyskellot päälle, mutta tämänkaltaisen sisällön määrä tuntuu olevan vain kasvussa. Tarve kriittiselle lukutaidolle on huutava. Lukutaito on kansalaistaito, jota olemme pitäneet itsestäänselvyytenä liian kauan. Lukutaito edistää demokratian toteutumista, vahvistaa tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä. Heikentyvät luku- ja kirjoitustaidot lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Näitä eroja on kaikin toimin kurottava kiinni. Hyvä luku- ja kirjoitustaito tulee turvata jokaiselle, taustaan katsomatta. Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu (vihr.).