Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Eurooppaministeri Tuppurainen: EU-tuomioistuin on keskeinen toimija oikeusvaltiokysymyksessä – "oikeusvaltio ei ole mielipideasia"

Unkarin ja Puolan oikeusvaltiorikkeisiin tarttuminen ei ole Suomen hyökkäys, vaan eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Suomi ajaa puheenjohtajakaudellaan EU:ssa yhteisesti sovittuja asioita. – Ei ole mitään sellaista omaa agendaa, mitä Suomi veisi eteenpäin saati, että olisimme sotajalalla joitain jäsenmaita kohtaan. Kaikki mitä teemme perustuu vireillä olevaan eurooppalaiseen päätöksentekoon, Tuppurainen sanoo Lännen Medialle. Oikeusvaltiota romuttavien EU-maiden toimiin puuttuminen on ollut asialistalla kärkipäässä Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Asetusehdotus nousi ajankohtaiseksi jälleen tällä viikolla, kun sitä kritisoivat Lännen Median haastattelussa sekä Latvian presidentti Egils Levits että Unkarin ulkoministeri Peter Szijjártó . Szijjártón kovasanainen ulostulo jatkoi samaa linjaa kuin Unkarin Suomelle kohdistetut kannanotot läpi kesän. Asetus osuisi toteutuessaan Unkariin, jonka oikeusvaltion on sanottu olevan kriisissä. Kritiikistä huolimatta Suomi ajaa asetusta määrätietoisesti eteenpäin ja Tuppurainen luottaa siihen, että kompromissi syntyy. Oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen rahoituskehykseen on osa hyvin laajaa kompromissia. Budjetti tehdään seitsemälle vuodelle 28, tai brexitin jälkeen 27, jäsenmaan kesken. – Ne maat, jotka nyt ovat kriittisiä oikeusvaltioehdollisuudelle, voivat saada jotakin muuta, mikä helpottaa ratkaisun tekoa. Voimme tulla heitä vastaan joissain toisissa asioissa, Tuppurainen sanoo. "EU-tuomioistuin on keskeinen toimija" Asetusta kritisoinut Latvia on kinassa ulkopuolinen. Presidentti Levits on oikeusvaltiota kannattava tuomari, joka on toiminut 15 vuotta EU-tuomioistuimessa. Levits ehdotti EU-tuomioistuimen ottamista mukaan päätöksentekoon (LM/28.8.2019), mikä tekisi oikeusvaltiosta juridisen kysymyksen poliittisen sijasta. Oikeusvaltio on kirjattu artiklaan, joka käsittelee EU:n perustana olevia arvoja. Jokainen jäsenmaa on hyväksynyt arvot tullessaan unioniin. – EU-tuomioistuin on aivan keskeinen toimija oikeusvaltiokokonaisuudessa. Sen ratkaisujen perusteella tulkitaan, mitä tämä artikla käytännössä tarkoittaa, Tuppurainen sanoo. EU-tuomioistuin päätti kesäkuussa, että Puolassa säädetty laki korkeimman oikeuden tuomareiden eläkeiän laskemisesta on unionin lain vastainen. Tuppuraisen mukaan tuomioistuimen ratkaisu osoittaa käytännössä, mitä tulkinta oikeusvaltiosta tarkoittaa. – Ei ole kysymys mielipideasiasta tai jäsenmaille vapaaehtoisesta kysymyksestä, vaan kaikkia jäsenmaita perussopimuksen perusteella velvoittavasta asiasta. Suomi ei ole sotajalalla Kritiikki on Suomessa ja EU:ssa kuultu, ja Tuppurainen vakuuttaa keskustelun olevan tervetullutta. Tulevasta rahoituskehyksestä päätetään Tuppuraisen mukaan vuoden loppuun mennessä. Jos oikeusvaltioperiaate kytketään rahoitukseen, EU voi ryhtyä toimiin silloin, kun se huomaa jonkun maan oikeusvaltiossa puutteita. Jos yhteiset varat ovat vaarassa, ne voidaan periä takaisin. Tuppuraisen mukaan tarkoituksena on kuitenkin suojata lopullisia tuensaajia. Siksi asetukseen yritetään sisällyttää ehto, jonka mukaan kyseinen maa joutuisi korvaamaan esimerkiksi aluekehittäjille tai tutkimuslaitoksille suunnatut, takaisinperityt EU-varat. Asetukseen liittyy yhä ongelmia Asetuksen läpimeno herättää yhä myös arvelua. Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta sanoo, että huolet oikeusvaltioehdollisuuden toimeenpantavuudesta eivät ole uusia ja ne täytyy ottaa vakavasti – siksi järjestelmältä ei voi odottaa ihmeitä. Ongelmatonta ei Leino-Sandbergin mukaan ole myöskään asetuksen soveltaminen. Hän kertoo, että oikeusvaltioperiaatteen toteuttamiseen liittyvien asioiden vieminen EU-tuomioistuimeen on ollut käytännössä hankalaa. Ei ole ollut selvää, liittyykö niihin sellaista EU-oikeudellista ulottuvuutta, joka antaisi tuomioistuimelle mahdollisuuden lausua asiasta. – Toisaalta kokonaan uusien ja selkeiden menettelyjen luominen olisi monen mielestä varmaankin ensisijainen vaihtoehto, mutta se edellyttäisi perussopimusmuutoksia, eikä varmasti kukaan usko, että sellaisiin on lähivuosina mahdollisuutta. EU-puheenjohtajakaudellaan Suomi on vienyt eteenpäin asetusta, joka kytkisi EU-rahoituksen oikeusvaltioperiaatteeseen. Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg kertoi elokuun alussa (LM/8.8.2019), että asetuksen toteutuminen näyttää hankalalta, koska EU-rahoituksesta päätetään yksimielisesti. Lisäksi oikeusvaltiorikkomusten todistaminen voi olla hankalaa. Keskustelua on herättänyt myös oikeusvaltiokäsitteen määrittely. Unkaria tutkineen yliopistolehtorin Heino Nyyssösen mukaan mailla saattaa olla erilaisia käsityksiä oikeusvaltiosta, mutta oikeusoppineet ovat selvästi sanoneet, että oikeusvaltio voidaan määritellä. Arvostelua asetuksesta Rahahanojen sulkemista oikeusvaltion periaatteita rikkovilta mailta kritisoivat tällä viikolla Lännen Median haastattelussa sekä Latvian presidentti Egils Levits että Unkarin ulkoministeri Peter Szijjártó. Levits on tuomari, joka on toiminut EU-tuomioistuimessa 15 vuoden ajan. Hän ehdotti EU-tuomioistuimen ottamista mukaan päätöksentekoon (LM/28.8.2019), jolloin päätöksestä tulisi juridinen, ei poliittinen kysymys.