Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Paula Huhtanen sanoi itsensä irti päivätöistä ja haluaa nyt välittää ”iloismia” ihmisille – ”Vielä nykyäänkin törmää siihen, että ITE-taide leimataan askarteluksi tai käsityöksi”

Kaikki on hyvin. Kaikki järjestyy. Näin ITE-taiteilija Paula Huhtanen on sanonut itselleen joka päivä siitä lähtien, kun sanoi itsensä irti päivätyöstään luovien alojen työllistämisprojektista Tampereella viitisen vuotta sitten. Työn imu oli uuvuttanut hänet loppuun, mutta pää oli täynnä kuvia ja värejä. – Ajattelin, että olenkohan hullu, hän muistelee. Kuvat ovat aina vaikuttaneet häneen voimakkaasti. Viime aikoina hän ei ole sen takia halunnut edes katsella televisiota: Televisio on omassa päässä. Nyt Huhtanen uskaltaa jo puhua kokemuksestaan ääneen, sillä hän oivalsi, että kuvat ovat lahja, eivät kirous. Värit ovat hänelle energiaa, joka vaikuttaa mielialaan, ajatuksiin ja tunteisiin. – Toivon, että voin teoksillani välittää samaa muillekin, "iloismia" tunnustava taiteilija sanoo. Lappilaissyntyinen, nykyisin Nokialla asuva Huhtanen on Vuoden 2020 ITE-taiteilija. Maaseudun Sivistysliitto (MSL) myönsi tunnustuksen juhlistaakseen 20 vuotta jatkunutta nykykansantaiteen kartoitusta ja sen esiin tuomista. Ensin löytyivät pihapiirien villit veistokset Ensimmäinen ITE-taiteen näyttely järjestettiin Kaustisella 20 vuotta sitten. Samaan aikaan MSL alkoi määrätietoisesti etsiä visuaalisen nykykansantaiteen edustajia eri puolilta Suomea. Kartoituksissa nousi esiin esimerkiksi maaseudun pihapiirejä, jotka talon isäntä oli rakentanut täyteen mielikuvituksellisia romutaideveistoksia tai betonipatsaita. Tunnetuin lienee Parikkalan patsaspuisto, jonka luoja Veijo Rönkkönen (1944–2010) sai työstään Suomi-palkinnon vuonna 2007. – Valtavirta on ollut miesten taidetta. Naisten tekemää taidetta ja entistä moninaisempia tekniikoita on alettu vasta viime vuosina tietoisemmin etsiä ja löytää, MSL:n kulttuurituottaja Raija Kallioinen sanoo. Moottorisaha sai energiset väripilkut Paula Huhtanen toi ensi kerran teoksiaan julkisesti nähtäville jo 1980-luvun lopussa. Päivätyöt kulttuurituottajana ja -yrittäjänä eri puolilla Suomea pitivät hänet kuitenkin kiireisenä viime vuosiin asti, kunnes muutto maaseudun rauhaan Nokian Sarkolaan antoi taiteen tekemiselle tilaa. Hän on maalannut monet teoksensa arkipäiväisten esineiden pintaan. Moottorisaha, kenkä, kravatti, kuntopyörä ja muut arjen esineet pursuvat väriä, pieniä kuvioita, pisteitä ja viivoja. Hän tekee jatkuvasti värikokeiluja ja on luonut maalaustyylin, joka näyttää pinnaltaan läpikuultavalta ja valoa hehkuvalta. Värit ovat Huhtasen teosten suola. Ne saavat loistaa sateenkaaren kirjavina. – Teokset koostuvat moninaisista pienistä yksityiskohdista, hän kuvailee. Parhaillaan Huhtasen työpöydällä on kymmenittäin pieniä vanerilevyjä, jotka täyttyvät lilan, punaisen, oranssin ja kiiltävän pinkin sävyisistä pikku kuvioista. Tilaustyönä tehtävistä kuvapinnoista kootaan kuistin sisustus erääseen yksityiskotiin. ITE-taide on enemmän kuin askartelua Huhtanen puhuu mielellään jokamiehen oikeudesta taiteeseen ja luovuuteen. Hän kannustaa aivan jokaista antautumaan luovaan leikkiin. – Monissa tutkimuksissa on todettu, että kädentaidot ja luovat toiminnat lisäävät hyvinvointia, hän sanoo. ITE-taiteilijat ovat yleensä itseoppineita kuvantekijöitä, mutta kaikki kuvantekijät eivät suinkaan ole ITE-taiteilijoita. Määrittelyt ja rajanvedot ovat häilyviä. – Vielä nykyäänkin törmää siihen, että ITE-taide leimataan askarteluksi tai käsityöksi, Huhtanen sanoo. Hän määrittelisi eron niin, että ITE-taidetta leimaa määrätietoisuus ja pitkäkestoisuus. Luominen ja keksiminen ovat tekijälleen niin tärkeitä, että niistä on tullut elämäntapa. – Jos taiteen tutkinto puuttuu, se on kuin miinusmerkki. Ilman tutkintoa ITE-taiteilija joutuu tosiasiassa tekemään tuplatyön arvostuksensa ja asemansa eteen, hän sanoo. Paikalliskulttuurista toivotaan matkailukohteita Myös Raija Kallioinen nostaa ITE-taiteen tunnusmerkeiksi ilmaisun ja materiaalien omaperäisyyden sekä taiteilijoiden halun kulkea omia teitään. – Monella ei ole edes tavoitteena olla mukana tunnustetussa taidemaailmassa, hän sanoo. Tästä huolimatta ITE-taide on ollut vahvasti esillä esimerkiksi museoissa ja mediassa. Lähes kaikki keskeiset taidemuseot ovat järjestäneet alan näyttelyitä tai esitelleet taideorganisaatioiden ulkopuolista taidetta eli outsider-taidetta yleisemmin. Kokkolassa K.H. Renlundin museon yhteydessä sijaitsee lisäksi ITE-museo, joka on alan ainoa pysyvä näyttelypaikka Suomessa. Parhaillaan ITE-taiteen tekijöitä etsitään Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Satakunnassa. Pian kaikki maakunnat on kertaalleen haravoitu läpi. Samalla kartoitetaan visuaalisen nykykansantaiteen mahdollisuuksia matkailun kannalta. Matkailijoita kiinnostavat nykyään periferia, paikalliskulttuuri ja persoonalliset kulttuurikohteet kuten ITE-taiteen ympäristöt. – Alussa monet ITE-taiteilijat työskentelivät omaksi ilokseen, mutta nykyään yhä useammat tuotteistavat ja myyvät teoksiaan aktiivisesti, Kallioinen kertoo. Sään armoilla veistospuistot uhkaavat rapistua Vaikka ITE-taiteen kokoelmia on talletettu museoon Kokkolassa, patsaspuistojen ja muiden sään armoilla olevien ITE-taiteen ympäristöjen ylläpito huolettaa Raija Kallioista. Esimerkiksi Parikkalan patsaspuiston toiminta on satunnaisten avustusten sekä vierailijoiden maksamien vapaaehtoisten maksujen varassa. Alpon savannia, Ensio Tuppuraisen pihapiiriä, Enni Idin mökkiä ja Edvinin polkua pidetään yllä talkoovoimin tai yhdistysten hoitamina. Osa kohteista on saanut myös Leader-rahoitusta. – Olisi tärkeää, että tuhoutumassa olevien teosten hoitoon löytyisi rahoitusmekanismeja. ITE-taide ja -taiteilijat ovat selvästi olleet väliinputoajia apurahojen saamisessa, hän sanoo. Paula Huhtanen ITE-taiteilija, kulttuuriosuuskunnan jäsen. Syntynyt Ylitorniolla vuonna 1965, asuu ja työskentelee Nokialla. Vuoden 2020 ITE-taiteilija. Käyttänyt maalaustensa pohjana usein arkipäivän esineitä kuten vaatteita, kenkiä ja työkaluja. Julistaa värikkäissä maalauksissaan ja kollaaseissaan "iloismia" eli luottamuksen ja toiveikkuuden sanomaa. Työskennellyt aiemmin mm. kulttuurituottajana ja luovien alojen työllistämisprojektin koordinaattorina. Motto: Älä luovuta – käytä luovuutta. ITE-taide Visuaalista nykykansantaidetta. Lyhenne ITE-taide tulee sanoista Itse Tehty Elämä. Se oli ensimmäisen laajan nykykansantaiteesta tehdyn näyttelyn ja julkaisun nimi ja vakiintui pian koko ilmiön nimitykseksi. Tekijät ovat usein itse oppineita kuvataiteilijoita, jotka luovat taidetta omintakeisilla tekniikoilla omasta elinpiiristään ja osana elämäntapaansa. Tunnettuja ITE-taiteen kohteita esimerkiksi Parikkalan Patsaspuisto, Enni Idin taiteilijakoti Padasjoella, Alpon savanni Kauhajoella, Jorma Pihlin pihapiiri Sauvossa ja Edvinin polku Vaasassa. Juhlavuoden näyttelyitä Kolmen taidemuseon tuottama yhteisnäyttely Kohtalona luovuus on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa 23.10.2020–7.3.2021. Näyttely on ollut aiemmin tänä vuonna esillä Kokkolassa ja Oulussa. Savonlinnan maakuntamuseossa karhuveistosnäyttely yhteistyössä Ilomantsin karhufestivaalin ja Maaseudun Sivistysliiton kanssa 25.10. saakka. Esillä myös Paula Huhtasen maalauksia.