Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Hovioikeus antaa ratkaisunsa Jari Aarnion huumetynnyritapauksesta torstaina – Vankeutta voi tulla 10 vuotta

Helsingin hovioikeus antaa tänään ratkaisunsa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion huumetynnyrijutussa. Aarnio tuomittiin aiemmin käräjäoikeudessa kymmenen vuoden tuomioon törkeistä huumerikoksista ja useista muista rikoksista. Hovioikeus ratkaisee nyt Aarnion vaatimuksen kumota käräjäoikeuden tuomio. Hovioikeus päästi Aarnion viime kesänä odottamaan tuomiota vapaalle jalalle, koska hovioikeuden tuomion antamisessa tiedettiin kestävän vuoden 2019 puolelle. Tuomiota on laadittu hovioikeudessa yhteensä yli vuoden. Viimeinen oikeusistunto pidettiin kesäkuun puolivälissä vuonna 2018. Pitkää kestoa selittää etenkin se, että pelkkiä tutkintapöytäkirjoja on yli 10 000 sivun edestä. Jos hovioikeus pitää käräjätuomion ennallaan, se merkitsee Aarniolle kymmenen vuoden vankeutta. Osan tuomiosta hän on jo istunut tutkintavankeudessa. Aarnion lisäksi hovioikeus ratkaisee United Brotherhood -rikollisjärjestön entisen pomon Keijo Vilhusen valituksen yhtä pitkästä, kymmenen vuoden tuomiosta samassa huumejutussa. 800 kiloa hasista salakuljetettiin Suomeen metallitynnyreissä Käräjäoikeudenjoulukuussa 2016 antaman tuomion mukaan Aarnio järjesteli noin 800 kilon hasiksen maahantuonnin Hollannista Suomeen vuosina 2011–12. Jutusta puhutaan huumetynnyritapauksena, koska hasis tuotiin Suomeen kuudessa metallitynnyrissä. Rikostutkinnan kuluessa alettiin puhua myös niin sanotusta "Pasilan miehestä", jonka tuntemattomiin puhelinnumeroihin useat huumetapauksen epäillyt olivat soitelleet. Teknisessä selvityksessä havaittiin, että liittymät kulkivat usein samoissa paikoissa kuin Aarnio. Aarnio kertoi, että puhelimia käytettiin huumepoliisissa yhteydenpitoon rikollisten tietolähteiden kanssa, mutta syyttäjien mukaan Aarnio käytti niitä hasiksen salakuljetuksen järjestämiseen. Huumetuomioiden lisäksi Aarnio tuomittiin 22 muusta rikoksesta, kuten oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, todistusaineiston vääristelystä, useista virka-aseman väärinkäyttämisistä ja virkasalaisuuden rikkomisesta. Muut rikokset johtuvat esimerkiksi siitä, että Aarnio yritti lavastaa syytöntä henkilöä oman rikoksensa tekijäksi. Aarnion puolustus on pyrkinyt hovioikeudessa osoittamaan, ettei huumetynnyrien sisällöstä ole aukotonta näyttöä. Hovioikeudessa Aarnion puolustus on myös kritisoinut voimakkaasti keskusrikospoliisin tekemään rikostutkintaa. Syyttäjien mukaan hovioikeudessa on saatu entistä vahvempaa näyttöä puhelimista, joita on käytetty tuomion mukaan salakuljetusten järjestämisessä. Aarnio on jo istunut edellisen tuomionsa, murhatutkinta on yhä kesken Aarniolla onentuudestaan kolmen vuoden lainvoimainen tuomio niin sanotussa Trevoc-jutussa. Seurantalaitteita valmistavan Trevoc-yhtiön tapauksesta Aarnio tuomittiin rekisterimerkintärikoksesta sekä petoksesta, lahjuksen ottamisesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä, jotka olivat kaikki muodoltaan törkeitä. Tuomion mukaan Aarniolla osallistui esteellisenä seurantalaitteiden hankintaan, vaikka hänellä oli päättävä asema ja taloudellinen intressi Trevoc-yhtiössä. Tapauksessa Aarnio johti oikeuden mukaan Helsingin poliisilaitosta harhaan ja oli mukana salaamassa rooliaan Trevoc-yhtiössä. Lisäksi Aarnio on epäiltynä vuonna 2003 tehdystä murhasta, jonka tutkinta avattiin uudestaan viime vuoden heinäkuussa. Epäilynä on, että Aarnio tiesi turkkilais-ruotsalaisen rikollisen Volkan Ünsalin suunnitellusta palkkamurhasta eikä estänyt sitä, vaikka oli vastuuasemassa huumepoliisin päällikkönä. Ünsal murhattiin sen jälkeen, kun hän oli vienyt osan Tukholman Arlandan lentokentällä vuonna 2002 tehdyn rahankuljetusryöstön saaliista. Viime viikolla Aarnio taas vapautettiin virkarikossyytteistä yhdessä esimerkiksi eläkkeelle jääneiden entisen poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja Helsingin poliisipäällikkö Jukka Riikosen kanssa. Lähes viisi vuotta kestäneessä tutkinnassa puitiin sitä, rikkoivatko syytetyt virkavelvollisuuttaan, kun Helsingin huumepoliisi ei pitänyt kirjaa käyttämistään tietolähteistä eli "vasikoista" kuten säännökset vaativat.