Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Paloturvallisuus on asiantuntijoiden mukaan Suomessa pääosin kunnossa, mutta valvonta on vaikeaa

Jyväskylässä pahoin palanut senioritalo valmistui vuonna 2018, ja moni on ihmetellyt kuinka tuli levisi uudessa rakennuksessa niin nopeasti. Paloturvallisuuteen liittyvät määräykset ovat kuitenkin olleet Suomessa kunnossa jo vuosikymmeniä. –  Määräykset ovat olleet hyvällä mallilla 1970-luvulta asti, sanoo vanhempi asiantuntija Ilpo Leino Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä. Kaikki rakennukset on nykyään jaettava palo-osastoihin. Asuinrakennuksessa yksi osasto on yleensä asunto, toimistorakennuksissa sallitaan suuremmatkin osastot. Myös asuntojen väliin jäävät pystysuuntaiset tilat, joita korkeissa taloissa aina on, ovat omia palo-osastojaan. Tämänkin pitäisi hidastaa palon leviämistä pystysuunnassa. Osastojen pitäisi olla toisistaan niin hyvin eristettyjä, ettei tuli pysty helposti leviämään niiden välillä. Tässä on suuri merkitys sekä materiaalivalinnoilla että rakenteiden tiiveydellä. –  Rakennukset jaotellaan eri luokkiin käyttötavan ja myös sen mukaan, kuinka paljon niissä on ihmisiä. Palomääräyksissä määräytyy, minkälaisista materiaalista voidaan rakentaa, selventää Rakennusteollisuuden rakentamisen määräyksistä vastaava johtaja Timo Pulkki . Pulkki huomauttaa, että tulipalot pääsevät kerrostaloissa harvoin leviämään pahasti, vaan palo saadaan useimmiten rajoitettua yhteen asuntoon. Pienikin rako voi mahdollistaa leviämisen Muiden asiantuntijoiden tapaan Leinokin ihmettelee Jyväskylän palon nopeaa leviämistä etenkin alas ja sivusuuntiin. Hän kuitenkin muistuttaa, että leviäminen voi olla pienistä virheistä kiinni. –  Ongelma ovat kuumat savut, jotka voivat olla monen sadan asteen lämpöisiä. Jos rakenne ei ole tiivis ja sieltä pääsee savua läpi, se sytyttää rakenteita. Rakennusvalvonta valvoo työmaita, mutta esimerkiksi lopputarkastuksissa on mahdotonta nähdä rakenteiden sisään piiloon jääneitä asioita, joiden toteutuksessa on virheitä. Valvonnan rooli on lähinnä varmistaa, että tehdyt suunnitelmat ja niitä toteuttavat tahot ovat asianmukaisia. –  On vähän vanhakantaista ajattelua, että viranomainen tai ulkopuolinen taho olisi siellä valvomassa. Joskus ehkä olikin niin, Leino sanoo. Sen paremmin Leino kuin Pulkkikaan ei halua arvailla Jyväskylän palon nopean leviämisen syitä. Mikäli rakenteista kuitenkin paljastuu virheitä, on vastuunjako Pulkin mukaan selvä. –  Jos toteutuksessa on tehty virhe, joka poikkeaa suunnitelmasta, vastuu on toteuttajalla. Jos taas on suunnitteluvirhe, ja rakentaja on toiminut suunnitelmien mukaan, se on tietysti suunnittelijan virhe. Rakennusalaa edustava Pulkki pitää itse Suomen rakentamista pääosin korkeatasoisena. –  Kun ottaa huomioon kuinka paljon rakennetaan, kyllä ne virheet edustavat todella pientä osaa. Mutta valehtelisin, jos väittäisin, ettei virheitä tehdä.