Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Hoitajamitoitus vetää kotihoidolta mattoa alta – ketä enää kiinnostaa raskas kotihoito, kun vaihtoehtona on kevyempi työpaikka laitoksessa

Hoitajamitoitus on hieno asia. Kotihoidon kannalta katsottuna tuleva tilanne ei näytä hyvältä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) lupailee, että hoitajamitoitus on ensimmäinen osa vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta. Muut osat, kuten kotihoito, tulevat myöhemmin. Lausunto haisee samalta kuin vanha sote. Hoitajamitoitus haluttiin kuntoon väkisin. Kotihoidon tilanteesta ei puhuta mitään, sillä ei ole mitään kerrottavaa. Sen sijaan on vaikeita asioita ratkaistavana. Mistä tehdään rahat ja etenkin kädet? Kodeissaan hoidetaan yllättävän huonokuntoisia ikäihmisiä. Jotkut ovat ympärivuorokautisesti vaipoissa. Toiset eivät tiedä tästä päivästä tuon taivaallista. Osa ei pääse omin voimin liikkeelle ollenkaan. Raskaimmillaan kotihoito käy kolme–neljä kertaa päivässä. Toisten luona käydään jopa öisin. Rutiini on tiukka. Aamulla puurot, lääkkeet ja mahdollisesti vaipat. Päivällä lääkkeet, ruuan lämmitys ja vaipat. Illalla lääkkeet, iltapala ja vaipat. Usein mennään kireällä aikataululla. Päivärytmi menee heti sekaisin, kun kakat eivät olekaan vaipassa, vaan lattialla, housuissa tai ties missä. Muistisairas voi puolestaan laittaa jarrun päälle, kun pitäisi tehdä viikoittainen suihkuttelu. Vartti voi mennä maanitteluun. Ammattitaito on päivittäin koetuksella. Ja kun aikaa ja käsiä on vähemmän, teknologiaa tulee enemmän. Ovihälytin, hellavahti ja turvapuhelin. Muun muassa näillä takaamme vanhusten turvallisuuden. Hoitajia on lähivuosina jäämässä tuhatmäärin eläkkeelle. Samaan aikaan suuret ikäluokat ikääntyvät ja tarvitsevat yhä enemmän kotihoidon palveluja. Hoitajamitoitus vetää mattoa alta kotihoidolta, sillä mitoituksen myötä lähihoitajia tullaan kouluttamaan sairaanhoitajiksi. Kevyempi työ laitoksessa houkuttelee jatkokoulutukseen. Toinen ongelma on se, että lähihoitajiksi ei tulevaisuudessa ole tarpeeksi tulijoita ikäluokkien pienentyessä. Lisäksi nuoria ei yleisesti ottaen vanhustenhoito kiinnosta. Lähivuosikymmeninä myös omaishoitajien määrä vähenee, sillä sinkkutalouksien määrä on kasvussa. Yhä harvemmalla on puoliso, joka uhraa rakkauden vuoksi oman elämänsä toisen hoitamiseen. Hoitajamitoituksen rinnalle tarvitsemme myös kotihoitajamitoituksen. Tästä rastista Suomi ei selviä ilman apukäsiä. Esimerkiksi Filippiineillä toimii koulutuskeskus, jossa sikäläisille sairaanhoitajille opetetaan suomen kieltä ja suomalaista tapakulttuuria ( SK 14.2.). Koulutukseen ja Suomeen halukkaita hoitajia on kuulemma paljon. Ehkä perussuomalaistenkin kanta työperäisen maahanmuuttoon laimenee, kun vuodet kuluvat ja yhä useampi populistinen kellokas istuu kotona odottaen kotihoitoa saapuvaksi.