Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Ulkoministeri Haavisto: Isis-lapsia ei voida tuoda Suomeen vastoin vanhempien tahtoa – kuolemantuomion varjo leijuu vanhempien yllä

Syyriassa al-Holin Isis-leirillä on yli 70 000 ihmistä, joiden joukossa on ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan noin 33 suomalaista lasta ja 11 äitiä. – Kaikkia lapsia ei välttämättä ole rekisteröity suomalaisiksi, mutta hyvin todennäköisesti he ovat näiden äitien lapsia, Haavisto sanoo. Pääministeri Antti Rinne totesi Iltalehden haastattelussa (24.6.) että hallituksen pitäisi tehdä lähipäivinä päätös, miten Isis-lasten ja heidän äitiensä suhteen toimitaan, mutta ulkoministeri Haaviston mukaan kokonaistilanne on niin monimutkainen, että nopeita ratkaisuja on turha odottaa. – Tämä (al-Holin) leiri on toiminut maaliskuusta lähtien ja kartoitamme perheiden tilanteita, joten en pysty sanomaan, milloin päätöksiä on luvassa, koska ratkaisuja etsitään parhaillaan ja joka päivä saamme uusia tiedon muruja. Haaviston mukaan ennen kuin voidaan tehdä mitään käytännön toimia, pitää ensin selvittää lasten etu ja vanhempien taustat. – Tässä ovat ristikkäin lapsen etu ja vanhempien taustat, koska he ovat toimineet tällä alueella ja ovat olleet osana Isis-toiminnan tukemista - tämä on se kokonaisuus, jota pyrimme ratkaisemaan. Vaikka al-Holin Isis-leirillä olevien perheiden tilanteet saataisiin nopeasti kartoitettua, silti sekään ei tarkoita, että suomalaislapset saataisiin tuotua pohjoiseen kotimaahansa nopeasti, tai välttämättä koskaan. – Jokaisen henkilön kohdalla perhekohtainen tilanne on vähän erilainen ja myös halukkuus siirtyä leiriltä eri suuntiin poikkeaa. Haaviston mukaan kaikki Euroopan maat ovat tällä hetkellä samassa tilanteessa, jossa niiden pitää selvittää lasten ja huoltajien kokonaistilanne sekä aikuisten rikosoikeudellinen vastuu. Isis-leirillä olevia suomalaisnaisia voidaan epäillä ainakin terroristisen toiminnan tukemisesta. – Jos nämä henkilöt ovat johonkin syyllistyneet, silloin paikallisviranomaisellakin on mahdollisuus kohdistaa heihin joitain toimia, eli kyse on poikkeuksellisen mutkikkaasta kokonaisuudesta, ja siksi ihan nopeisiin toimiin ei ole mahdollisuuksia, Haavisto sanoo. Lapsia noudettu Mikään eurooppalainen maa ei toistaiseksi ole hakenut leiriltä Isis-järjestöön kytkeytyneitä henkilöitä, mutta esimerkiksi Ruotsiin ja Ranskaan on jo haettu lapsia leireiltä. Miten Ruotsi ja Ranska ovat onnistuneet saamaan lapsia pois Isis-leiriltä, mutta Suomelle asia tuntuu olevan mahdotonta? Esimerkiksi Ranskaan on palannut jo toistakymmentä orpolasta ja Ruotsiin seitsemän sisarusta. – Meillä ei ole tietoa siitä, miten Ranska on tässä toiminut, mutta Ruotsin osalta tiedetään, että siinä on ollut tällainen aktiivinen isovanhempi, joka kävi hakemassa lapset pois, ja jota Ruotsin hallitus tuki. Iltalehti uutisoi tiistaina isoisästä, joka haki seitsemän orvoiksi jäänyttä lapsenlastaan al-Holin Isis-leiriltä Ruotsiin. Tarvittaisiinko myös Suomessa aktiivinen lähiomainen, joka voisi hakea lapsia turvaan? – Tiedossani ei ole, että tällaista toimintaa Suomen puolella olisi. Haavisto muistuttaa, että Isis-alueelle matkustaneet henkilöt ovat menneet konfliktialueelle Suomessa annettujen matkustuskieltojen vastaisesti. – Kun on kysytty, että tullaanko pelastamaan joka paikasta, niin sota- ja konfliktialueelta on tässäkin tapauksessa kovin vaikeaa pelastaa ihmisiä. Ei toimintavaltuuksia Tilanne al-Holin pakolaisleirillä on etenkin lasten kannalta vaikea, mutta Suomella ei ole viranomaisvaltuuksia hakea lapsia pois leiriltä, eikä heitä voi myöskään noutaa ilman äitien suostumusta, vaikka jotkut tahot ovat Suomessa tätä toivoneet. Esimerkiksi Ranskassa oli tapaus, jossa Isis-orvoksi jääneen lapsen isovanhemmat olisivat halunneet ottaa lapsen luokseen, mutta lapsella oli myös Syyriassa yksi isovanhempi, joka kuului Isis-järjestöön, ja koska tämä vastusti lapsen lähettämistä pois maasta, joutui Ranska lopettamaan palautusoperaation. – Lapsen erottaminen huoltajastaan on rankka toimenpide, vaikka Suomessa lastensuojelu sitä toisinaan tekee, mutta Irakiin ja Syyriaan Suomen viranomaisvaltuudet eivät ulotu. Haaviston mukaan Suomi on keskustellut etenkin Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa, miten vaikeassa tilanteessa pitäisi käytännössä edetä. – Suomen viranomaiset eivät voi mennä sinne leirille huseeraamaan, koska Suomen viranomaisilla ei ole siellä toimivaltuutta, vaan meidän yhteydet leirille tapahtuvat kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n ja Kansainvälistä Punaisen Ristin kautta, jotka siellä pystyvät tällä hetkellä toimimaan. Haaviston mukaan yksikään järjestö ei kuitenkaan toistaiseksi ole voinut tuoda leireiltä ihmisiä pois, mutta tätäkin asiaa selvitetään. Ulkoministeri korostaa myös, että Suomi avustaa rahallisesti leirillä toimivia järjestöjä. Hybridituomioistuinta toivotaan Suomi kannattaa muiden Pohjoismaiden ohella Isis-terrorijärjestön toimintaan osallistuneiden henkilöiden - myös Isis-äitien - asioiden tutkimista kansainvälisessä tuomioistuimessa, joka toimisi Syyrian ja Irakin alueella eräänlaisena hybridituomioistuimena. Se keräisi yhteen kaikki kansainväliset ja paikalliset tiedot, joiden perusteella tapaukset käsiteltäisiin ja tuomiot annettaisiin paikallisen oikeuskäytännön mukaan. – Syyrian sodan aikana on ollut keskuksia, jotka ovat keränneet systemaattisesti ihmisoikeusrikkomuksia; valokuvia, tietoja ja haastatteluja, ja kaikki se tieto pitäisi kerätä tällaisessa tuomioistuimessa yhteen. Haaviston mukaan kyse ei tässäkään tapauksessa ole mistään nopeasta ratkaisusta. – Minun korviini se kuulostaisi kuitenkin oikeudenmukaiselta, kun oikeudenkäynnit saataisiin liikkeelle ennen kuin ihmiset lähtevät sieltä alueelta minnekään. Haasteena on kuitenkin ensin saada kaikki Irakin ja Syyrian eri alueiden viranomaiset toimimaan yhteen. – Ongelmana on, kenen viranomaisten kanssa sillä alueella toimitaan, kun Syyriassa on edelleen Bashar al-Assadin hallitus, joka ei ole tässäkään asiassa helppo neuvottelukumppani, sitten on useita kurditoimijoita Irakissa ja Syyriassa. Suomi ajaa Haaviston mukaan hybridituomioistuimen perustamisasia on esillä myös pian alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. – Olisi tärkeää, että keskeiset Euroopan maat pystyisivät löytämään yhteisen kannan ja saamaan alueen toimijat mukaan. Ajaako Suomi aktiivisesti uutta hybridituomioistuinta? – Kyllä tämä meidän asialistallamme on ja ykkösprioriteettimme on, että nämä tuomiot voitaisiin tehdä paikan päällä, sillä Suomessa myöhemmin tehtävä tutkinta olisi huomattavasti hankalampi. Oman ongelmansa muodostaa myös se, että esimerkiksi Irakissa on käytössä kuolemanrangaistus, ja Irak on jo langettanut kuolemantuomioita joillekin EU-maiden, kuten Ranskan kansalaisille. Haavisto myöntää, että kuolemanrangaistuksen varjo leijuu myös mahdollisesti perustettavan uuden hybridituomioistuimen yllä. – Oikeusjärjestelmien erilaisuus on tuonut huolia siitä, miten hybridituomioistuimet toimisivat, tämä kuolemanrangaistuksen varjo leijuu tietysti tässä yläpuolella, ja se on myös Suomelle ongelma, sillä jos Suomen kansalainen saisi kuolemanrangaistuksen, varmasti siinä tapauksessa ainakin vedottaisiin, että tuomio muutettaisiin elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi, Haavisto päättää.