Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Omat osakeomistukset voivat sitoa ministerin kädet ja sulkea suun – työministeri Timo Harakan salkussa on tuhti nippu suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita

Valtaapitävien poliitikkojen taloudelliset kytkökset ovat olleet julkisuudessa EU-komissiota muodostettaessa. Talouskytkyt ovat merkittävä peruste komissaariehdokkaiden kelpoisuutta arvioitaessa. Johtavien poliitikkojen ja virkamiesten omistukset ja muut sidonnaisuudet ovat tiukassa seurannassa myös Suomessa. Esimerkiksi jokainen ministeri tekee sidonnaisuuksistaan ilmoituksen heti, kun ottaa tehtävän vastaan. Osakeomistusta Antti Rinteen (sd.) hallituksen ministereillä on hyvin vähän. Yhdeksällä heistä ei ole sitä oman ilmoituksensa mukaan lainkaan. Nollakerhoon kuuluvat muiden muassa Rinne itse sekä valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.). Hyvin pieniä tuulivoimayhtiöomistuksia on esimerkiksi vihreiden ulkoministerillä Pekka Haavistolla ja ympäristö- ja ilmastoministerillä Krista Mikkosella . Yksi poikkeus kabinetissa kuitenkin on. Hän on työministeri Timo Harakka (sd.). Harakalla on muhkea osakesalkku. Sijoitusomistuksissa ei ole mitään väärää Eduskunnalle kesäkuussa annetun hallituksen sidonnaisuusselvityksen mukaan Harakalla oli tuolloin yrityksissä osake- ja muita omistuksia pörssiarvoltaan yhteensä noin 350 000 euron arvosta. Lisäksi hänellä oli rahastovarallisuutta lähes 70 000 euroa. Harakan sijoitussalkku on erittäin hajautettu ja kotimaahan painottuva. Pitkässä listassa on muun muassa Fortumia, Fiskarsia, Nestettä, Nokiaa ja Nordeaa sekä rakennuskonevuokraamo Cramoa. Ministerin sijoitusomistuksissa ei ole mitään arveluttavaa saati väärää. Niitä voi päinvastoin pitää osoituksena aktiivisuudesta, talousosaamisesta ja markkinatietoisuudesta. Koska työministeri on työssään kuitenkin suoraan tai välillisesti tekemisissä suomalaisen yrityselämän kanssa, joku saattaa kyseenalaistaa hänen omat omistuksensa samoissa yrityksissä. Kyse on eri asioista, mutta jokseenkin tuoreessa muistissa ovat ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sukulaisten ja lasten yritysomistuksista sekä entisen ympäristöministerin Paula Lehtomäen (kesk.) perheen Talvivaara-osakkeista nousseet kohut. Ministeri on esteellinen lain nojalla Eturistiriitoja syntyy vääjäämättä. Esimerkiksi erilaisten valtion tukipäätösten yhteydessä niitä selvitetään tavan takaa. – Ministereiden perustuslain mukaisilla sidonnaisuusilmoituksilla ja hallintolain mukaisilla esteellisyyssäännöksillä turvataan asioiden valmistelun ja päätöksenteon puolueettomuutta. Sama pätee viranomaistoiminnan objektiivisuuteen, vakuuttaa alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta. Jos ministerillä on jonkin yhtiön osakeomistusta ja kyseinen yhtiö on kohteena esimerkiksi myyntitapahtumassa tai valtion tuen mahdollisena saajana, ministerin tehtävänä on jäävätä itsensä. – Esteellinen ministeri ei saa osallistua asian valmisteluun, esittelyyn, päätöksentekoon eikä muuhun käsittelyyn ministeriössä tai valtioneuvostossa, Lankinen luettelee. Kyse ei ole vain sovitusta käytännöstä. Lankinen muistuttaa, että ministeri on esteellinen lain nojalla ja velvoitettu itse ilmoittamaan edellä mainittujen kaltaisista tilanteista. Myös lähipiiri voi aiheuttaa jääviyden Omistukset ja niihin liittyvät rajoitteet eivät koske ainoastaan ministeriä itseään. Jääviyden voivat aiheuttaa myös hänen lähipiirinsä omistukset. – Oikeastaan eturistiriidat ja esteellisyydet koskevat vähän kaukaisempiakin piirejä, Timo Lankinen täydentää. – Puolueettomuus ei saa vaarantua. Virkamies voi joutua myymään Ministereiden tapaan myös valtion johtavat virkamiehet tekevät sidonnaisuusilmoituksen muun muassa omistuksistaan. Menettely on kuitenkin siinä mielessä erilainen, että ilmoitus on virkaan nimittämisen edellytys. – Tarvittaessa hän sitoutuu tässä yhteydessä luopumaan sellaisista tehtävistä ja omistuksista, jotka voivat muodostaa esteen hänen puolueettomuudelleen, alivaltiosihteeri Timo Lankinen kertoo. – Osakeomistuksen myyminen saattaa siis olla jopa nimittämisen edellytys. Joskus tätä on vaadittu. Menettely on samantapainen kuin EU-komission vuoden 2018 alussa hyväksymissä toimintasäännöissä. Komissaarien tulee ilmoittaa yli 10 000 euron sijoituksensa ja arvioida, synnyttääkö omistus eturistiriitoja. Jos ristiriita ilmenee, komission puheenjohtaja voi vaatia komissaaria luopumaan omistuksesta tai siirtämään sen riippumattomaan hallintaan. Timo Lankisen mukaan Suomessa ei ole ministereiden osalta harkittu, että osakkeita pitäisi myydä pois.