Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kuntatalous merkittävien haasteiden edessä – Porin alijäämää ei voi enää paikata velkaa ottamalla, vaan kaikki ei-lakisääteiset palvelut on käytävä läpi

Poikkeuskevään aikana Porin kaupunki seurasi tietoisesti suurimpien kaupunkien linjaa ja pyrki omilla toimillaan vakauttamaan vaikeaa tilannetta. Vaikka poikkeuslaki sulki palveluja, uusia tilanteen vaatimia ei-lakisääteisiä palveluja otettiin käyttöön kaupunkilaisten ja yritysten selviytymistä helpottamaan. Suomalaisen kuntatalouden kurimus ei ole nyt vain poikkeustilanteen aikaan saamaa, vaan enemmän jo krooninen tulojen ja menojen välinen epätasapaino. Vuosia jatkuneet valtionosuusleikkaukset vailla helpotusta lakisääteisten tehtävien määrään on ajanut kuntatalouden kuilun partaalle. Ilman valtion kuluvan vuoden kuntien tukipakettia tilanne olisi vieläkin heikompi. Viime vuosina tulopohjan ennakoimisesta erityisesti verotulojen osalta on muodostunut kunnille lähes epätoivoinen tehtävä. Porissa tulorahoitus, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin oli vuonna 2019 vielä niukasti positiivinen. Kuluvan vuoden ennusteen mukaan tämä vajoaa negatiiviseksi, jolloin joudumme rahoittamaan investoinnit lainarahalla ja ottamaan velkaa myös päivittäisen toiminnan pyörittämiseen. Vain lainaa ottamalla emme voi poistaa uhkaa taseeseen kertyvästä alijäämästä. Kun taseeseen kertyy alijäämää, nykyisen kuntalain mukaan se on katettava neljän vuoden kuluessa. Muutoin käynnistyy valtion toimesta ns. kriisikunnan arviointimenettely. Uhkana on nykyisen kehityksen jatkuessa, että ensi vuonna Porissakin taseessa olevat ylijäämät on menetetty, ellei talouden suuntaa saada käännetyksi. Väestö ikääntyy, palveluntarpeet kasvavat ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat jatkaneet kasvuaan. Nämä tosiasiat muodostavat kuntatalouden ydinongelman, jonka vuoksi esimerkiksi kuntien ja yritysten mahdollisuuksia sopeuttamiseen ei voida verrata keskenään. Yritykset sopeuttavat toimintaansa kysynnän laskiessa. Kunnissa palvelujen kysyntä ei ole laskussa, päinvastoin. Suuri osa palveluista on lakisäteiseksi määriteltyjä. Valtio on hakemassa kriisin jälkeisen elvytyksen rinnalle toimia, joilla julkinen talous pysyisi vakaalla ja tasapainoisella uralla. Valtion kuntatalouden ennusteet sisältävä kuntatalousohjelma ja muu budjettimateriaali julkaistaan lokakuussa. Ensi vuoden talousarvion valmisteluun ja päätöksiin on varattava riittävä aika, sillä tämän luokan sopeutustoimia ei voi tehdä kiirehtimällä. Ratkaisuja kuntien hätään on löydettävä myös valtion budjettiriihessä. Porissa kaupunginhallituksen vuoden 2021 taloutta koskevan kehyskäsittelyn jälkeen toimialat ryhtyvät omaan budjettivalmisteluun, jossa lautakunnat käyvät läpi kehyksen edellyttämät sopeuttamiskohteet ja – toimenpiteet omalla palvelusektorillaan. Lakisääteiset peruspalvelut on turvattava, mutta ei-lakisääteiset palvelut on käytävä läpi. Esillä ollut yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen herättää luonnollisesti aina myös paljon huolta. Yhteistoimintalain tarkoituksena on kuitenkin nimensä mukaisesti edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Kun sopeuttamistarpeet ovat näinkin merkittävät, työnantajan on neuvoteltava valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista, ennen kuin asioita ratkaistaan. Emme voi olla varmoja mitä syksy ja epidemiatilanne tuo vielä tullessaan. Vain asia- ja ratkaisukeskeisesti toimimalla sekä kompromisseja muodostamalla voimme löytää tarvittavat ratkaisut. Diana Bergroth-Lampinen Kirjoittaja on Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.).