Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Onko Satakunnassa yhä koronaa? Pitääkö maskia käyttää Porissa kaupassa käydessä? – Etsimme vastaukset lukijoiden kysymyksiin

Osastonylilääkäri Tuomas Nieminen Satasairaalan infektioyksiköstä vastaa Satakunnan Kansan lukijoiden esittämiin kysymyksiin. Edelliset koronatartunnat on todettu Satakunnassa 3. syyskuuta. Mikä on koronatilanne tällä hetkellä Satakunnassa ja eritoten Porissa? – Tilanne on ollut varsin rauhallinen, kolmeen viime viikkoon on todettu vain kaksi uutta tartuntaa, jotka nekin ovat peräisin ulkomailta. Mutta pitää muistaa, että ei tarvita kuin yksi päivä ja tilanne voi olla toinen, kuten nyt Jyväskylässä tai Kuhmossa, joissa tilanne muuttui nopeasti. Kuinka todennäköistä on tällä hetkellä saada tartunta Porissa? – Tällä hetkellä todennäköisyys tartuntaan Porissa on varsin pieni, mutta nolla se ei ole. On hyvin mahdollista, että keskuudessamme on kuitenkin yksittäisiä taudin kantajia. Oireet voivat olla niin lieviä, ettei koronatartunta tule mieleen. Testaus on kuitenkin niin runsasta, että suurien tautimäärien piileminen väestössä ei ole todennäköistä. Riski tavallisen flunssataudin saamiselle on paljon suurempi. Aika ongelmallisia nekin ovat tässä tilanteessa. Pitäisikö Satakunnassa käyttää maskia esimerkiksi kaupassa käydessä? – Tämän hetken tilanne on hyvin rauhallinen. Jos pystyy toimittamaan asiansa kaupassa viivyttelemättä ja olematta lähikontakteissa pitkään muiden ihmisten kanssa, en katsoisi maskin käyttöä välttämättömäksi. Tilanne muuttuu tietysti, jos tartuntoja alkaa ilmetä enemmän. – Mitään estettä käyttämiselle ei tietenkään ole. Toivottavasti jatkossa kenenkään ei tarvitsisi olla oudoksuvien katseiden kohteena, jos maskia käyttää. Maskinkäyttöhän on ensisijassa epäitsekästä ja muiden suojaamista tartunnalta. – Joukkoliikenteessä käyttäisin aina maskia, vaikka kulkijoita olisi harvakseen. Koskaan ei voi tietää, kuinka paljon ihmisiä seuraavalta pysäkiltä astuu kulkuneuvoon. Miksi suuretkin altistukset esimerkiksi Raumalla on saatu nyt niin hyvin hallintaan? – Tartunnanjäljitys on toiminut koko Satakunnassa hienosti. Meillä taudin kantajan kontaktit on kartoitettu yleensä alle vuorokaudessa. Heidät on saatu pikaisesti karanteeniin. Ehkä olosuhteet eivät ole olleet suotuisat taudin leviämiselle ja jatkotartuntojen määräkin on pysynyt varsin pienenä. Ei ole ilmeisimmin myöskään ollut supertartuttajia. Onko Satakunnassa ollut todellisia läheltä piti -tilanteita? – Niitä on ollut vähän. Läheltä piti -tilanteina pidän vaikka niitä, joissa potilas tulee hoitoon muiden sairauksien tai oireiden vuoksi, ja vasta viiveellä hänelle on tehty myös positiiviseksi osoittautunut koronatesti. Näitä on ollut onneksi vähän, sillä siinä on ollut vaarana levittää tauti hoitohenkilökunnan keskuuteen ja muihin potilaisiin. Meillä ei kuitenkaan ole juuri ollut tapauksia, jossa muut potilaat olisivat altistuneet. Myöskään todella isojen väkijoukkojen altistumisia ei ole ollut. Kuinka paljon testejä tehdään Satakunnan alueella? – Tällä hetkellä testejä tehdään noin 400 vuorokaudessa. Testauskapasiteetin nostolle on tarvetta, sillä tavoitteena on testata kaikki oireiset ihmiset niin, että testitulos saataisiin vuorokaudessa yhteydenotosta. Mikä on koronatilanne koko Suomessa? – Epidemia ei ole lähtenyt ainakaan vielä pelätysti kiihtymään, vaan tilanne on pysynyt aika tasaisena. Uudenmaan ulkopuolella suuret tapausmäärät ovat liittyneet joihinkin yksittäisiin tautiryppäisiin. Suomessa oli perjantaina 14 potilasta sairaalahoidossa ja näistä 1 tehohoidossa. Nämä ovat tietenkin kaikki vakavaoireisia. Osastohoitoa tarvitsevien määrä on siis vielä pieni. Suuri osa tartunnan saaneista on viime aikoina ollut nuoria aikuisia, joiden riski vakavaan tautimuotoon on pienempi. Onko korona saanut liikaa painoarvoa keskustelussa? – Tämä on tosi iso kysymys. Tarkoitan sitä, onko kaikki mediahuomio ansaittua. Toisaalta, kun tiedämme keväältä, miten tauti laajalti levitessään voi saada koko yhteiskunnan polvilleen, on hyvä tietää missä mennään ja mitä itse voi tehdä tilanteen välttämiseksi. Tarkoitan tällä kevään tilanteita vaikkapa Italiassa, Espanjassa tai New Yorkissa. Niin vaikean tilanteen kehittyminen on Suomessa kuitenkin epätodennäköistä. Maski vai visiiri? Mitä ne suojaavat, minua vai lähimmäisiä? – Niin sanotut kankaiset pestävät kansanmaskit suojaavat ensisijassa muita niin, että lieväoireinen tai oireeton kantaja ei pääse tartuttamaan muita. Kirurgisilla maskeilla suojellaan jonkin verran myös itseä, jos niitä osaa käyttää oikein. – Visiirin käytöstä ei ole yhtä kattavia tutkimuksia, vaikka toki näyttö maskien hyödystäkin on rajallista. Visiiri suojaa kuitenkin käyttäjäänsä varmasti hyvin suorilta pärskeiltä ja suojaa myös silmiä. Visiiriä käyttävän pärskeetkin jäävät tietysti leviämättä ympäristöön. Visiirin selvä etu on, että keskustellessa näkee toisen kasvonliikkeet. Pitäisikö yli 70-vuotiaiden yhä rajoittaa esimerkiksi lastenlastensa näkemistä? – Ainakin silloin pitää välttää kontaktia, jos lapsella on joitakin oireita. Ei ole järkeä hankkia muutakaan flunssatautia lapselta. Jos pystyy hoitamaan tapaamiset ulkotiloissa, riski tartuntaan on pienempi. Sallisin kyllä muutenkin tämän hetken tilanteessa terveiden lapsien nähdä isovanhempiaan. Onko järkeä testata kaikki kurkkukipuiset? – Suomen koronastrategia pohjaa tartunnan saaneiden löytämiseen ja eristämiseen. Viime aikoina sairastuneista iso osa on ollut nuoria aikuisia, joista merkittävä osa on ollut hyvin lieväoireisia. Me emme pysty millään sanomaan varmaksi oireiden perusteella, kenellä oireisista on korona. – Paljon puhutaan vain testeistä. On muistettava, että testin tulee johtaa myös toimenpiteisiin, eristykseen, karanteeniin ja tarvittaessa hoitoon. Pelkästään jo se, että sairastunut jää välittömästi oireiden alkaessa kotiin, estää taudin leviämistä. Kun sairastunut merkitsee itsensä Koronavilkku-ohjelmaan, se varoittaa altistuneita. Kuinka pitkän ajan takaa kohdattuja ihmisiä varoitus koskee? – Tartunnanjäljitystä tekevä henkilöstö antaa sairastuneelle tämän koodin. Koodin sisältö on siis heidän luomansa. Tarkoitus on, että ohjelma varoittaa niitä, jotka sairastunut on kohdannut jo vuorokautta ennen ensimmäisten oireiden alkamista. Koronatestin tulosta odottava joutuu joskus odottamaan jopa vuorokausia, pitääkö samassa taloudessa olevien muidenkin jäädä pois työstä tai koulusta? – Jos tiedossa on, että tauti saattaa olla peräisin ulkomaanmatkalta tai Koronavilkun tai muun tiedon valossa on suuri mahdollisuus korona-altistumiseen, on muidenkin perheenjäsenten jäätävä kotiin karanteeniin tulosta odottamaan, vaikka heillä ei olisi oireita. – Jos taas ei ole tietoa korona-altistuksesta, voivat perheenjäsenet käydä töissä tai koulussa siinä tapauksessa, että heillä ei ole oireita. Meillä sairaanhoitopiirissä tämänkaltaisissa tapauksissa oireeton työntekijä käyttää varmuudeksi suunenäsuojaa siihen saakka, että perheenjäsenen testitulos saadaan. Voiko Viroon matkustaa? – Välttäisin tässä tilanteessa kaikkea ulkomaille matkustamista, mikä ei ole jollain tavalla välttämätöntä. Merkittävä osa Suomen viime aikojen tapauksista liittyy jollain tavalla ulkomaanmatkoihin. – Kotimaanmatkailua ei ole syytä kieltää, mutta kannattaa miettiä toiseenkin kertaan joukkotapahtumiin osallistumista. Pikkulapsiperheissä alkaa olla tekeminen vähissä: ulkopuistot on koluttu ja syksyn loskakelit tulossa. Uskaltaako esimerkiksi sisäleikkipuistoissa tai -leikkipaikoissa käydä? – Tällä hetkellä itselläni ei ole tiedossa, että sisäleikkipaikkoihin olisi liittynyt koronatartuntoja tai tartuntaketjuja Suomessa. Rovaniemeltä muistamme toki tilanteen, jossa tuli paljon altistuneita. Sisäleikkipaikoissakin kannattaisi touhuta omalla porukalla ja pitää vähän väliä muihin. Tärkeintä tässäkin on, että leikkipaikkoihin ei mennä yhtään kipeänä ja että huolehditaan käsihygieniasta ennen ja jälkeen. Entäpä lasten ja nuorten ryhmässä tapahtuvat harrastukset? Uskaltaako jälkikasvua päästää esimerkiksi kisamatkalle? – Satakunnassa tautitilanne on niin hyvä, että eivät riskit harrastusryhmissä ole suuria. Kisamatkoilla bussissa voi istua mahdollisuuksien mukaan väljästi. Reissuun olisi hyvä lähteä vain oman harrastusryhmän jäsenten kesken, jotka muutenkin ovat tekemisissä harjoituksissa. Saman porukan kesken ollaan sitten kisapaikallakin. Monilla alkaa pian seitsemäs kuukausi etätöissä. Ne sopivat osalle, osalta ne vievät hermot. Mitä sanot niille, jotka kaipaavat etätöistä jo takaisin normaaliin työyhteisöön? – Virallinen etätyösuositushan ei tällä hetkellä ole voimassa Satakunnassa. Tietenkin, jos työn puolesta on mahdollista tehdä sitä etänä, ainahan se osaltaan vähentää koronaviruksen leviämisen riskiä ja on nykyiselläänkin järkevää.