Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Irma Helmejoki on opettanut tuhannet porilaislapset uimaan: "Uimakoulu on jokaisen lapsen etuoikeus"

Sitä ei äkkiä tule ajatelleeksi, miten tärkeä paikka voi uimahalli voi monelle porilaiselle olla. Halli on kuitenkin useille kaupunkilaisille ainoa paikka harrastaa mieluista, omalle keholle sopivaa lajia. Hallilla pääsee saunaan, ja – mikä tärkeintä – siellä tapaa myös ihmisiä. Uimahallin tärkeys konkretisoitui entisestään koronakevään aikana uimaopettaja Irma Helmejoelle . Halli oli tuolloin pitkään kiinni, ja monen uimassa ennen säännöllisesti käyneen huonokuntoisen asiakkaan vointi ehti jo heiketä harjoittelun puutteesta. Osa heistä ei ole enää päässyt palaamaan hallille ovien avautumisen jälkeenkään. – Uimahalli on erityisen tärkeä paikka esimerkiksi eläkeläisille ja tukea tarvitseville. Täällä he valitsevat usein saman pukukopin, naulakon ja uimaradan. Se tuo turvaa, Helmejoki tietää. – Tiedän eräitäkin mammoja, jotka tapaavat hallilla viikoittain. He uivat, saunovat ja pesevät toistensa selän. Samalla tulee vaihdettua viikon kuulumiset. Nämä säännölliset tapaamiset saattavat olla yksinäisten ihmisten henkireikiä, ehkä jopa ainut kunnon kohtaaminen ystävän kanssa koko viikon aikana. Poikkeusaika on vaikuttanut uimahallin toimintaan muutenkin. Irma Helmejokea harmittaa, että koululaisuinnit ovat nyt tauolla, vaikka totta kai hän ymmärtää syyn. Terveys pitää panna etusijalle. Jos olisi normisyksy, parhaillaan uimaopetusta tarjottaisiin Porissa eskarilaiille, tokaluokkalaisille, neljäsluokkalaisille ja kuudesluokkalaisille. Se kuuluu opetussuunnitelmaan, mikä on Irma Helmejoen mielestä loistava asia. – Onneksi olemme voineet järjestää normaaliin tapaan iltauimakouluja sekä lapsille että aikuisille. Onneksi, sillä olen sen verran uintipiireissä pyörinyt, että tiedän, että porilaiset uimakoulut ovat valtakunnallisesti aivan huipputasoa. – Minusta uimakoulu on jokaisen lapsen etuoikeus. Irma Helmejoki on porilaisissa uimapiireissä suorastaan elävä legenda: hän on työskennellyt uimaopettajana ja ajoittain myös -valvojana vuodesta 1976 asti. Kokemäellä syntynyt Helmejoki muutti jo pienenä Poriin. Hän kävi isänsä kanssa ahkerasti maauimalassa kesäaikaan ja innostui myös kilpauinnista. Helmejoki ui valtakunnallisella tasolla B-sarjassa. Helmejoki suunnitteli lähtevänsä opiskelemaan nuorisotyötä. Hän pääsi kuitenkin uimahalliin töihin aluksi tuurariksi, ja jäi sille tielleen. Tähän päivään mennessä hän on opettanut tuhansia ja taas tuhansia porilaislapsia uimaan. – Jotkut uintioppilaistani ovat jo kolmatta sukupolvea! Hienoa on myös se, että jotkut vanhemmat, jotka ovat perheineen jo muuttaneet pois Porista, tuovat lapsensa tänne kesällä uimakouluun. En sitä kyllä ihmettele. Uintiopetuksen tekniikat ovat kehittyneet Irma Helmejoen työvuosien aikana hurjasti. Nykyään opetuksen tukena käytetään monenmoisia apuvälineitä, kuten uimapötkylöitä. Niistä on paljon apua, kun esimerkiksi arkaa lasta opetetaan uimaan. Lasten uimataito on Helmejoen havaintojen mukaan ollut kuitenkin huononemaan päin. Etenkin viime vuonna koulusta uimaopetukseen tulleet kuutosluokkalaiset pärjäsivät aika heikosti, monelta jäi uintidiplomi saamatta. Sen saamiseksi pitää osata uida 200 metriä. Helmejokea kutosluokkaisten huono uimataito surettaa, sillä tämän ikäiset ovat uimaopetuksen kannalta jo hieman menetettyä sukupolvea. Ei toki vielä muuten – aikuisenakin voi oppia vielä uimaan – mutta moni jo murrosiän kynnyksellä oleva lapsi ei ehkä enää halua tulla uimaan. Siinä iässä oma osaamattomuus ja ehkä vartalokin alkavat hävettää. Helmejoki kertoo, että yksi keino lasten vartalohäpeän selättämiseksi näyttäisi tällä hetkellä olevan märkäpuvun käyttö. Helmejoesta on hienoa, että jos edes peittävän uima-asun ansiosta lapsi uskaltaa tulla uimaan. Harmillista on kuitenkin se, että puvun mukana kulkeutuu paljon vettä uimahallin käytäville ja pukuhuoneeseen. Se on epämiellyttävää ja tekee lattialaatoista liukkaita. – Porissa on kyllä mainio keksintö tämä nuorisopassi, jonka kanssa viides- ja kuudesluokkalaiset pääsevät uimahalliin uimaan ilmaiseksi. Kyllä osa heistä täällä käykin, mutta valtaosa ajasta taitaa mennä liukumäessä ja altaaseen hyppimiseen. Uinti maistuu myös Irma Helmejoelle itselleen. Kilpauinti jäi nuoruusvuosien jälkeen, mutta hän ui mielellään kuntouintia tai harrastaa vesijumppaa, mitä milloinkin. Vesi on nivelille sopiva, pehmeä elementti, joka tekee keholle hyvää. Siitä Helmejoki on myös mielissään, että hän on saanut pysyä terveenä. Moni uimaopettaja kärsii esimerkiksi toistuvista virtsatientulehduksista: työnkuvaan kun kuuluu seisoa vyötäisiä myöten vedessä monta kertaa viikossa. Vaikka Irma Helmejoki nauttii työstään ja hän ikävöi koronatilanteen vuoksi halliin saapumatta jääneitä koululaisia, hän on pikkuhiljaa astumassa takavasemmalle uimaopettajan hommista. – Täytän alkuvuodesta 64. En ole vielä tehnyt päätöstäni eläkkeelle jäämisen ajankohdasta, mutta kyllä jossain vaiheessa tulee aika antaa tilaa nuoremmille. "Sen verran uintipiireissä pyörinyt, että tiedän, että porilaiset uimakoulut ovat valtakunnallisesti aivan huipputasoa. Uimaopettaja ja -valvoja. Työskentelee Porin keskustan uimahallissa. Syntynyt 1957, aikoo jäädä eläkkeelle ensi vuonna. Valittu vuoden erityisuimaopettajaksi vuonna 2003. Tunnustus oli lajissaan ensimmäinen. "Saamani huomio lämmitti, mutta erityislasten kanssa työskennellessä kunnia kuuluu koko mukana oleville aikuisten ryhmälle, eli opettajille ja avustajille." Perheeseen kuuluu mies ja aikuinen poika, jolla on oma perhe. Poika tai kukaan lapsenlapsista ei harrasta uintia. Irma Helmejoki harrastaa vesiliikunnan lisäksi puutarhanhoitoa ja luonnossa liikkumista.