Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Liian harvat tunnistavat, että mielenterveyden häiriöt ovat erityisesti 12–18-vuotiaiden keskeinen kansantauti

Käsillä on vuoden pimein aika. Pimeyden selkä taittuu tänä vuonna talvipäivänseisauksen aikaan 22. joulukuuta, jolloin päivä alkaa jälleen pidentyä. Pimeys voi vetää mielen matalaksi. Isolle osalle meistä ajatus edessä olevasti joulusta, ilon ja valon juhlasta kuitenkin auttaa. Helpotus ei kuitenkaan koske kaikkia. Vuosittain puolitoista prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön. Viimeistään silloin ymmärtää, että mielenterveys on ihmiselle arvokasta pääomaa. Mielenterveyden ongelmat ovat hiljainen kansantauti. Ainakin joka kymmenes tai ehkä jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Läheisten kautta mielenterveysongelmat koskevat vielä suurempaa ihmisjoukkoa. Kun yksi sairastuu, monen elämä muuttuu. Mielenterveyden häiriöiden hoito on lisääntynyt viime vuosina. Erikoissairaanhoidon käyntimäärät ovat lisääntyneet vuosittain, ja voimakkainta kasvu on ollut nuorisopsykiatriassa. Lisäyksestä huolimatta takamatka kasvaa. Nykyisissä mielenterveyspalveluissa on epäsuhta. Erityisesti nuorilla on aikaisempaa enemmän psyykkistä kuormitusta, joka on sairautta lievempää, mutta ilmenee uniongelmina, ahdistus- ja masennusoireina. Tästä huolimatta nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan yhä enemmän erikoissairaanhoidossa. Puutteita on erityisesti perusterveydenhuollossa toteutettavan lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon saatavuudessa. Ongelmiin saa hoitoa liian hitaasti ja liian harvoin. Liian harvat tunnistavat, että mielenterveyden häiriöt ovat erityisesti 12–18-vuotiaiden keskeinen kansantauti. Tämän menon on pakko muuttua. Ensimmäinen askel kohti parempaa mielenterveyttä on hoitotakuun kiristäminen. Hallitusohjelman mukaan hoitoon pääsyä vahvistetaan tiukentamalla hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa myös kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Perusterveydenhuollon hoitotakuu koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, erottamatta mielenterveyttä perusterveydenhuollon kokonaisuudesta. Tämä luo pohjan paremmille palveluille. Pelkkä hoitotakuu ei kuitenkaan riitä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on johdollani käynnissä työ matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi perustason palveluissa. Tarkoituksena on samalla etsiä keinoja vakiinnuttaa koulu- tai oppilaitosympäristöön yleisimpien mielenterveyshäiriöiden lyhyitä varhaisinterventioita. Nopeasti, tiiviisti ja matalalla kynnyksellä tarjottava lyhytterapiajakso on tehokas tuki lieviin mielenterveysongelmiin. Samalla vapautetaan myös erikoissairaanhoidon resursseja vakavampien mielenterveydellisten ongelmien hoitoon. Lasten ja nuorten hoitoon pääsyn on tapahduttava nopeasti ja viiveettä suoraan koulusta alkavalla palveluketjulla. Tutkimusten mukaan suurin vaje on nuorten mielenterveyspalveluissa. Siksi lähdemme liikkeelle nuorten palveluiden vahvistamisesta. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Hyvä mielenterveys on perusoikeus, joka kuuluu kaikille. Siksi vastaavien palveluiden laajentaminen kaikille ikäryhmille on seuraava askel, ja olen sitoutunut viemään tämän muutoksen maaliin. Kirjoittaja on perhe- ja peruspalveluministeri.