Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Suoria keinoja asuntokannan arvonmenetykseen on vaikea löytää – Krista Mikkonen: "Asuntoremontteja ja energiatehokkuuden parantamista voidaan tukea"

Asuntomarkkinat eivät enää toimi tasaisesti ympäri maata. Ennen asunnon sai myytyä lähes missä vain, mutta nyt on alueita, joissa asuntoja ei välttämättä saa kaupaksi edes ilmaiseksi, etenkin jos on korjausvelkaa. Onko valtion tehtävä tukea asumista ja asuntokauppaa alueilla, joissa asuntojen arvot alenevat ja väki vähenee? Suoraa tukea valtiolta on tähän tuskin tulossa, asuntopolitiikasta vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoo Lännen Medialle. – Valtio tukee asumista asumistukien, verotukien ja tuetun asuntotuotannon kautta, mutta asuntokaupan ja asunnon arvojen ylläpitämisen suoraan tukemiseen olisi vaikea kehittää toimivaa mallia, Mikkonen sanoo. – Sen sijaan asuntoremontteja ja energiatehokkuuden parantamista voidaan tukea, jotta asuntokannasta pystytään pitämään huolta. Hallitus on käynnistänyt uuden energiaremonttituen tämän vuoden alusta. Uudenlaisia elinkeinomahdollisuuksia ja liikkuvia palveluita Mikkosen mukaan suoria keinoja asuntokannan arvonmenetykseen puuttumiseen on vaikea löytää, koska asuntojen hinnat muodostuvat vapaasti markkinoilla. Taantuvien alueiden kiinteistöomaisuus on menettänyt nopeasti arvoaan 2000-luvun alkuvuosikymmeninä, kun yritystoiminta, työpaikat, maahanmuutto ja kiinteistöbisnes ovat keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin. Tutkimusten mukaan sama kehitys luultavasti jatkuu 2020–2030-luvuilla. Kun kaupungistuminen jatkuu Suomessa edelleen, haja-asutusalueilta vaaditaan sopeutumista. Mikkosen mielestä olisi tärkeää löytää keinoja maaseudun ja pienempien paikkakuntien yleisen elinvoiman vahvistamiseksi, jotta muuttovirta ei ainakaan kiihtyisi. – Esimerkiksi hajautetun energiantuotannon ja luontomatkailun piiristä voi löytyä uudenlaisia elinkeinomahdollisuuksia perinteisten lisäksi. Harvaan asutuilla alueilla voidaan palveluita järjestää myös liikkuvina, kuten kirjastoautot ja terveysbussit. Kahdeksan vuoden kehittämisohjelma asuntopolitiikkaan "Elinvoimaista Suomea" korostavan hallitusohjelman yksi tavoite on etsiä "ratkaisuja helpottamaan ihmisten tilannetta liittyen rapistuvaan ja arvoaan menettävään asuntokantaan". Lisäksi "selvitetään, millä edellytyksillä valtion takaamia perusparannuslainoja olisi mahdollista myöntää sellaisille asunto-osakeyhtiöille, jotka sijaitsevat esimerkiksi väestöltään vähenevillä alueilla ja joiden on muuten vaikea saada pankkilainoitusta kiinteistöjen peruskorjauksiin”. Joulun alla hallitus asetti työryhmän ja parlamentaarisen seurantaryhmän valmistelemaan kahdeksan vuoden asuntopoliittista kehittämisohjelmaa. Yksi käsiteltävä asia on asuntomarkkinoiden jakautuminen. – Asuntomarkkinoiden polarisoituminen on laaja kysymys, ministeri Mikkonen toteaa. – Mahdollisten keinojen löytämiseksi valtiovarainministeriö on juuri käynnistänyt asiaa koskevan selvityksen, sillä valmiita ratkaisuja ei ole. "Valtiolta odotetaan kokonaisvaltaista otetta asuntomarkkinoiden haasteisiin" Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toimii asuntopoliittista kehitysohjelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajana. – Työryhmän tehtävänä on laatia pitkän linjan asuntopoliittinen ohjelma ja toimeksiannon mukaan ottaa kantaa sekä kasvukeskusten että väestöään menettävien alueiden asuntopolitiikan kehittämistarpeisiin, Pokka kertoo. – Asuntomarkkina on selvästi Suomessa nyt murroksessa: on kasvukeskusten kalliit asunnot ja alueet, joissa asuntojen hinnat laskevat. Kasvukeskuksissakin on alueita, joilla pankit eivät tunne kiinnostusta lainoittaa asuntoyhtiöiden peruskorjaushankkeita. Pokan mukaan kysymykset asuntokannan arvonmenetyksestä ja kaupungistumisesta ovat työryhmän asialistalla. Hän ei lähde vielä ennakoimaan, mitä työryhmä ehdottaa. – Kuulemistilaisuuksissa olen pannut merkille, että valtiolta odotetaan kokonaisvaltaista otetta asuntomarkkinoiden haasteisiin, eikä vain valtion rahoittamaan ARA- eli kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kiinteistönvälittäjä: Valtion ei kannata puuttua muutokseen Syrjäseudulla sijaitsevien omakotitalojen sekä rivi- ja kerrostaloasuntojen hinnat putoavat koko ajan, kun ostajien määrä vähenee. Tällainen on tilanne esimerkiksi Kainuussa, kertoo OP Koti Kainuu Oy:n toimitusjohtaja ja pitkän linjan kiinteistönvälittäjä Olli-Pekka Hyyryläinen. Hänen mielestään valtion ei kannata kuitenkaan puuttua syrjäseutuja ravistelevaan muutokseen, eikä valtion pidä ruveta kompensoimaan asuntojen arvojen laskua. – Mielestäni sillä ei olisi isoa merkitystä ihmisten liikkuvuuteen Kainuussa, koska syrjäseuduilla asuvista ihmisistä suurin osa on jo keski-iältään työiän ohittaneita. Työn perässä muuttamiseen on tarvetta vain vähän. Hyyryläinen lisää, että Kainuun pienissä kunnissa suurin osa asunnoista on tehty 1960–70-luvuilla, ja niihin sitoutunut pääoma on jo alun perin alhainen. – Ei ole järkevää enää valtion puuttua ja kustantaa muutosta verorahoilla. Hyyryläisen mielestä autioitumiskehitykselle ei voida mitään, ja se on nähtävä normaalina asumisen muuttumisena koko maassa. – Nyt tähän on havahduttu, kun yhä useammassa kunnassa Suomessa tilanne on alkanut tulla esiin. Jutussa käytetty lähteenä Demos Helsingin ja Tampereen yliopiston Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu? -politiikkapaperi a.