Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porin yt-esitys oli historiallinen, mutta asetelmaltaan liian raju – syy vesitykseen löytyy neljän vuoden takaa

Porin kaupunginvaltuuston yt-päätös jättää jälkeensä ihmetyksen: Miksi yt-neuvottelut käydään, kun liikkumavara ja keinovalikoima on jo ennakkoon rajattu pois? On tietysti kaunis ajatus, että yt-neuvottelut käydään "pehmein keinoin", mutta tällä asetelmalla tuloksia ei ole odotettavissa. Neuvotteluosapuolten yhteinen motiivi ratkaista asiat jää nyt epäsuhtaiseksi, kun aitoa painetta muutoksiin ei ole. Vaikuttaa siltä, että kaupungin päättäjät laskevat kaiken toivonsa valtion apuun, josta oli maininta kaupunginhallituksen päätöksessäkin. Miksi kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkosen esitys vesitettiin heti alussa? Esitys oli yksinkertaisesti liian raju. Taloudelliset realiteetit ovat vastaansanomattomia, mutta ajatus 200 kaupungin työntekijän vähentämisestä ja jopa osin irtisanomisesta oli historiallinen – ja aivan liikaa monille. Iso asia oli, että henkilöstöä ei mitenkään sitoutettu heti prosessin alussa. Henkilöstöryhmissä nousivat niskakarvat pystyyn syystäkin ja tämä heijastui erityisesti sosiaalidemokraatteihin. Mahdollisuus uudistaa ja kehittää kaupungin vuosikymmenten saatossa luutuneita rakenteita menetettiin. Sosiaalidemokraateille oli mahdoton ajatus, että he lähtisivät ensi kevään kuntavaaleihin irtisanomiset niskassaan. Hyvässä muistissa on Porin kaupungin lomautukset vuonna 2016. Tuolloin haviteltiin vajaan viiden miljoonan säästöjä. Lomautusten aiheuttamat ongelmat kaadettiin kokoomuksen niskaan, jolla oli tuolloin kaupunginhallituksen puheenjohtajuus. Seuraavan kevään kuntavaaleissa kokoomus menetti kannatustaan selvästi ja demarit nousivat jälleen Porin suurimmaksi puolueeksi. Kokoomuslaiset eivät olisi jättäneet tilaisuutta käyttämättä tulevana vaalikeväänä ja muistuttaneet, että irtisanomiset tehtiin demarivallan aikana. Kunta ei ole yritys -lauseella usein todistellaan kuntien poikkeavaa roolia. Samalla kuitenkin unohdetaan se, että kuntien toimintaa rahoitetaan kuntalaisten ja yritysten maksamilla veroilla. Maksajat olettavat, että veroeurot käytetään tehokkaasti, mutta nyt luottamus horjuu.