Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronakriisi ei lisännyt konkursseja – ”Piikki voi tulla vasta ensi vuonna,” varoittaa ekonomisti

Kevään koronarajoitukset eivät ainakaan vielä ole johtaneet isoon kasvuun vireille pantujen konkurssien määrässä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tuli tammi–kesäkuussa vireille yhteensä 1 328 konkurssia, mikä on 22 kappaletta vähemmän kuin viime vuoden vertailujaksolla. Sen sijaan konkurssiin hakeutuneiden yritysten henkilöstömäärä on merkittävästi suurempi kuin viime vuonna. Tammi–kesäkuussa näissä yrityksissä työskenteli 7 464 ihmistä, kun viime vuonna määrä oli 6 260. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa, että vireille pantujen konkurssien tilastosarja on hyvin epävakaa, eli määrät heilahtelevat vuodesta ja vuodenajasta toiseen. ”Ehdollinen ennuste on se, että vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa nähdään merkittävästi enemmän vireille pantuja konkursseja ja itse konkursseja”, Kuismanen arvioi. Konkurssi ei ole yritykselle helppo tai nopea menettely. Varsinaiseen konkurssiin johtava prosessi voi kestää jopa vuosia. Kuismasen arvion mukaan koronakriisin aiheuttamat vaikeudet voivat siksi näkyä myös konkurssien vireille tulossa viiveellä. Silti Kuismasen mukaan yhteiskunnan koronatuet ovat aidosti auttaneet yrityksiä selviytymään ja välttämään konkurssiaallon kriisin alussa. Yrityksille on kääritty koronakeväänä erilaisia tukipaketteja. Tukia on voinut hakea Business Finlandin ja ely-keskusten kautta. Yksinyrittäjät ovat voineet hakea paritonnisen kunnalta. Ravintolatuki tuli haettavaksi kesäkuussa ja kustannustuki heinäkuussa. Yrittäjät ovat päässeet koronakriisin aikana myös työttömyysturvan piiriin. Osa yritysten tukimuodoista on ollut sellaisia, että niistä koituu maksuja myöhemmin. Yrityksille on esimerkiksi tarjottu mahdollisuutta periä alkuvuodelta maksetut arvonlisäveronsa takaisin verottajalta lainana. Kuismanen sanoo, että myös poliitikoiden ja pääministeri Sanna Marinin (sd) keväällä antamat lupaukset muiden muassa yritystuista ovat auttaneet yrittäjiä jatkamaan kriisin yli. Marin vetosi maaliskuussa HS:n haastattelussa vuokranantajiin ja sanoi, että näiden täytyy tulla yrittäjiä vastaan. ”Olen vedonnut, että kaikki toimisivat niin, etteivät firmat menisi konkurssiin”, Marin sanoi HS:lle. Vuokranantajat ovat Kuismasen mukaan tulleet monissa tapauksissa vuokralaisia vastaan. Vuokran maksu on erityisesti palvelualan pienyrittäjille iso menoerä. ”Yrityskannan pienemmässä päässä oleville palvelualan yrittäjille kuten kauneusalan yrittäjille ja partureille vuokrajousto on ollut tärkeää”, Kuismanen sanoo. Marin myös totesi samalla, että kansalaisten ja muiden tahojen täytyy tehdä voitavansa. ”Olemme tässä tilanteessa yhdessä. Siis me kaikki, valtio, yksityinen sektori, kolmas sektori. Meidän ihan kaikkien pitää toimia niin, että tästä selvitään”, Marin sanoi. Kuismanen toteaa, että lupaukset ovat luoneet uskoa ja luottoa siihen, että yhteiskunta tulee hätiin. ”Harva yrittäjä tai yksilö pystyy toimimaan menneiden tulojen varassa tai kerryttämään isoa puskuria ja varallisuutta. Toiminta riippuu yleensä siitä, mikä on odotettu tulovirta. Jos [odotettua tulovirtaa] ei ole, ei ole uskoa jatkaa. Yrityksille suunnattu korona-apu on varmasti luonut sellaista uskoa, että kannattaa katsoa vielä mitä tulee”, Kuismanen sanoo. ”En tarkoita tällä sitä, että apupaketteja pitäisi antaa jatkuvasti. Yritystoimintaa ei pidä jatkuvasti tekohengittää”, Kuismanen sanoo. On kuitenkin vaikea arvioida tarkalleen, miten suuri merkitys koronatuilla on ollut kokonaisuudessa. Tilastokeskuksen vireille tulleiden konkurssien tilasto ei kerro varsinaisten konkurssien määrästä. Konkurssimenettely sisältää monia vaiheita, ja oikeusprosessi voi jäädä myös kesken. Yritystoiminnan voi lopettaa muillakin tavoin kuin konkurssin kautta. Esimerkiksi yrittäjä voi myydä yrityksensä tai jäädä eläkkeelle. Yksinyrittäjä voi siirtyä vaikkapa työntekijäksi toiseen yritykseen tai opiskelijaksi.