Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Analyysi: EU-komission johtoon nouseva Ursula von der Leyen saa heti alkuun syliinsä joukon ongelmia – kaudelle riittää tehtävää

Uusi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen saa palkintona valinnastaan tukun isoja ongelmia syliinsä. Tämä viikko Euroopan parlamentin istunnossa Strasbourgissa todisti, että ongelmien ratkaisemisesta on tullut aikaisempaa hankalampaa. Samalla kun von der Leyen joutuu hankkimaan jäsenmaiden tuen esityksilleen, suurelle osalle komission ehdotuksista on saatava myös europarlamentin hyväksyntä. Se edellyttää europuoluekentän uusimpien muutosten jälkeen aiempaa useamman puolueen tuen saamista. Jatkossa on yhä vaikeampaa löytää kompromisseja, jotka sopivat enemmistölle. Esimerkiksi käyvät puheet ilmastopolitiikasta Strasbourgissa. Von der Leyen ei ole aiemmin profiloitunut sillä, että hän veisi voimallisesti ilmastoasioita eteenpäin. Hän esittäytyi parlamentille aluksi lähinnä Saksan hallituksen aiempien ajatusten mukaan. Kävi heti ilmi, että jos hän ei yhtään kiristä linjaansa, parlamentin vihervasemmistosta ei tule tarpeeksi tukea puheenjohtajavalinnalle. Von der Leyen kiristi linjaansa niin, että monet parlamenttisalin oikeassa reunassa alkoivat pohtia, pitäisikö sittenkin kääntyä vastustamaan von der Leyenin valintaa. Samaa kuviota voi odottaa monessa muussakin asiassa tulevina vuosina. Oikeusvaltioperiaatteet kiistakysymyksenä Samalla kun EU:n on saatava uusi, aiempaa kireämpi ilmastonsuojelulinjaus kiireesti tehtyä, von der Leyen pääsee tuskailemaan Unkarin, Puolan ja Romanian oikeusvaltiotilanteen kanssa. Nämä EU-maat pitäisi saada hyväksymään se, että niitä rankaistaan eurooppalaisten oikeusvaltioperiaatteiden räikeästä rikkomisesta. Tavoitteena on saada asiasta alustava linjaus Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuoden loppuun mennessä. Nyt voi jo hyvin ennustaa, ettei näin käy. Asiasta riidellään luultavasti vielä monta katkeraa yötä EU:n neuvottelupöydissä, joissa von der Leyen istuu mukana. Puheenjohtaja joutuu pohtimaan työntekijöiden oikeuksia Suomessa on puhuttu vähemmän Euroopan laajuisesta minimipalkasta. Hintana tuelleen europarlamentin sosialidemokraatit saivat von der Leyenin kuitenkin ottamaan tämän tavoiteluetteloonsa. Vaikka Suomessa palkat eivät tämän seurauksena liiku mihinkään suuntaan, tämä ja muut työntekijöiden oikeusasiat vievät komission puheenjohtajalta paljon aikaa lähivuosina. Von der Leyenin kausi alkaa virallisesti marraskuun ensimmäisenä päivänä. Näillä näkymin brexitin tulisi tapahtua edellisenä päivänä. Tapahtuuko todella näin, sitä on kuitenkin paljon vaikeampi ennakoida. Joka tapauksessa brexit-ongelmat ovat muodossa tai toisessa von der Leyenin pöydällä. Tilannetta helpottaa se, että EU-maat ovat varsin hyvin yhdessä rintamassa asian suhteen, ja etupäässä Brysselissä voi vain ihmetellä ja odottaa, mitä Lontoossa seuraavaksi päätetään – tai ollaan päättämättä. Pakolaispolitiikka nousee keskusteluun Afrikka on von der Leyenin listalla suurempana asiana kuin yhdenkään muun komission puheenjohtajan. EU ja sen jäsenmaat antavat yhdessä kehitysapua lähes 80 miljardia euroa vuodessa eri puolille maailmaa. Nyt edessä on tuon rahankäytön uudelleenjärjestely ja ohjaaminen yhä selvemmin ja tuloksia tuottavammin Afrikkaan. Myös vapaakauppajärjestelyjä ja investointiasioita joudutaan miettimään. Afrikka-tuen takana ei ole suuri hyväsydämisyys, vaan vuotta 2015 paljon suuremman siirtolaisaallon estäminen ennalta. Meren ylittäneiden määrä on laskenut viime vuosina, mutta EU:n pitää saada muutokset aikaan vielä hyvän sään aikana. Koko EU:n pakolaispolitiikka täytyy miettiä uusiksi. Äänestäjät valitsevat ehdokkaansa persoonan perusteella Sen sijaan kärkiehdokasmenettelyn epäonnistuminen komission puheenjohtajan valinnassa ei tule vaikuttamaan merkittävästi von der Leyenin työhön. Parlamentaarikot ovat vihaisia asiasta jäsenmaille, mutta eivät von der Leyenille. Koko kärkiehdokaskohkaus on europoliitikkojen omaa hyperventilaatiota, joka ei äänestäjiä voisi vähempää kiinnostaa. Suurimmassa osassa EU-maita tilanne on sama kuin Suomessa: kaikki kärkiehdokkaat ovat keskivertoäänestäjille tuntemattomia poliitikkoja, joiden linjaukset jäävät täysin hämärään. Äänestyskopissa äänestäjä tekee valinnan vaikkapa Eero Heinäluoman , Ville Niinistön ja Laura Huhtasaaren sanojen ja persoonan perusteella, ei jonkun tuntemattoman ulkomaalaisen poliitikon komissiopaikan takia. Jokainen hetki, jonka europarlamentaarikko käyttää kotimaassa kohkaamiseen kärkiehdokkaasta varsinaisten asiasisältöjen sijasta, tuo oman poliittisen uran päätepistettä lähemmäksi.