Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Muellerin kuuleminen kuvasti poliittista kriisiä: "Valkoisessa talossa istuu henkilö, joka ei noudata pelisääntöjä"

Erikoissyyttäjä Robert Muellerin kuuleminen Yhdysvaltain kongressissa keskiviikkona kuvasti maassa vallitsevaa poliittista kriisiä, arvioi professori Benita Heiskanen . – Kuuleminen oli tavallaan poliittinen näytelmä. Siinä pyrittiin ensisijaisesti vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen. Sekä demokraatit että republikaanit yrittivät saada presidentti Donald Trumpia ympäröineen tutkinnan kuulemisesta vahvistusta omille näkemyksilleen. Tutkinta selvitti Venäjän vaikutusyrityksiä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin 2016 sekä sen mahdollisia yhteyksiä Trumpin vaalikampanjaan. Lisäksi Mueller selvitti, oliko Trump pyrkinyt estämään itse tutkintaa. Tähän liittyen hän ei pyrkinyt haastattelemaan presidenttiä, joka oli kutsunut tutkintaa ajojahdiksi. Kuulustelun vaatiminen olisi voinut venyttää tutkintaa oikeusasteesta toiseen. Tämä kuvaa Turun yliopistossa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorina toimivan Heiskasen mukaan sitä, että poliittisen itsesäätelyn mekanismi on Yhdysvalloissa lakannut toimimasta. – Valkoisessa talossa istuu henkilö, joka ei noudata poliittisia pelisääntöjä. Kongressilla ei ole tilanteen ratkaisemiseksi keinoja. Ollaan pattitilanteessa. Uutta tietoa ei ollut odotettavissa Muellerin kuuleminen ei tuonut juuri uutta tietoa hänen johtamaansa tutkintaan. – Erikoissyyttäjä vahvisti, että Venäjä on laajasti ja systemaattisesti sekaantunut Yhdysvaltain vaaliprosessiin, Heiskanen summaa. – Lisäksi hän oli huolissaan siitä, että vastaava jatkuu tulevissa vaaleissa ja että muut maat saavat inspiraatiota onnistuneesta sekaantumisesta. Tutkinnan estämisestä presidenttiä tutkittiin noin kymmenessä tapauksessa. Monissa tapauksissa hänen lähipiirinsä kieltäytyi toteuttamasta aiheesta saamiaan käskyjä. Lopulta Mueller ei ottanut kantaa, kuinka raskauttavia toimet olivat. Uutta tietoa kuulemisesta ei Heiskasen mukaan voitu edes odottaa. Tutkinnan loppuraportti oli jo julkaistu, osin salattuna, ja Mueller oli sanonut, ettei hän aio kommentoida sen ulkopuolisia asioita. Virkasyytteen läpimeno on vaikeaa Trumpiin kohdistuvat tutkinnat eivät ole vielä ohi. Kongressissa demokraatit perehtyvät yhä Trumpin toimiin presidenttinä ja mahdollisiin raskauttaviin bisnesyhteyksiin Venäjälle. Heiskasen mukaan yhdysvaltalaiset eivät ole olleet kovin kiinnostuneita Venäjä-tutkinnasta, joten aiheen ylläpito saattaa kääntyä demokraatteja vastaan. – Tuskin kukaan on sitä mieltä, että Muellerin esiintyminen oli järisyttävä draama. Osa demokraateista haluaisi nostaa virkasyytteen Trumpia vastaan esimerkiksi tutkinnan estämisen nojalla. Virkasyyte laitetaan vireille kongressin edustajainhuoneessa, jossa demokraateilla on enemmistö. Sen läpimeno vaatii myös kahden kolmanneksen määräenemmistön tuen senaatissa, jota republikaanit hallitsevat. – Virkasyyte on monimutkainen prosessi ja sen läpimeno vaikeaa. Sen takia maltilliset demokraatit eivät halua sitä lähteä edistämään. Tutkinta Venäjän vaikutus­yrityksistä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin sekä mahdollisista yhteyksistä presidentti Donald Trumpin vaalikampanjaan kesti lähes kaksi vuotta. Erikoistutkinnan nimitti silloinen apulaisoikeusministeri Rod Rosenstein toukokuussa 2017. Sen johtoon nimettiin erikoissyyttäjä Robert Mueller. Erillistä tutkintaa vaadittiin Trumpin annettua potkut tutkintaa suorittaneelle FBI:n johtajalle James Comeylle. Tutkinta selvitti myös sitä, oliko Trump estänyt oikeuden toteutumista. Mueller luovutti 448-sivuisen loppuraportin oikeusministeri William Barrille maaliskuussa 2019. Oikeusministeriö julkaisi raportin osin salaisena huhtikuussa 2019, vedoten muun muassa muihin tutkintoihin. Julkisuudessa vaitonaisena pysytellyt Mueller kutsuttiin kongressin alahuoneen kuultavaksi työstään ja raportistaan.