Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Miksi valtakunnansyyttäjä hakee lupaa syyttää kansanedustaja Juha Mäenpäätä vieraslajipuheesta, vaikkei ole vielä tehnyt edes syyteharkintaa?

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyytää eduskunnalta suostumusta voida asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen tämän eduskunnassa pitämästä vieraslajipuheesta. Toiviainen kuitenkin huomauttaa, että vaikka eduskunta antaisikin suostumuksen syytteen nostoon, tämä ei vielä tarkoita sitä, että hän asettaisi Mäenpään syytteeseen. Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, miksi valtakunnansyyttäjä hakee eduskunnalta syytelupaa siinäkin tapauksessa, että hän jättäisi syytteen nostamatta. Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan asettaa valtiopäivillä lausumistaan mielipiteistään syytteeseen vain, jos eduskunta antaa siihen suostumuksen, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen tulkitsee asiaa niin, että tämä suojaa kansanedustajaa paitsi syytteeseen asettamiselta, myös sellaiselta syyttäjän ratkaisulta, jossa syyttäjä toteaa kansanedustajan todennäköisin syin syyllistyneen rikokseen, mutta luopuu syytetoimenpiteistä. – Eduskunnan suostumus tarvitaan siten paitsi syytteeseen asettamiseen, myös harkinnanvaraiseen syyttämättä jättämiseen, Toiviainen perustelee. Kansanedustaja Mäenpää rinnasti kesäkuussa eduskunnassa pitämässään puheessa turvapaikanhakijat hallitusohjelmassa mainittuun vieraslajien torjuntaan sanomalla, että valitettavasti vieraslajien torjunta lukee väärässä kohtaa hallitusohjelmaa. Poliisi katsoi esitutkinnan jälkeen, että on syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaa varten. Suuri sali pääsee puhumaan Eduskunta käy kevätistuntokauden alussa lähetekeskustelun valtakunnansyyttäjän tekemästä syytelupapyynnöstä. Lähetekeskustelun jälkeen asia siirtyy perustuslakivaliokuntaan, joka saa käyttöönsä myös esitutkintamateriaalin. Perustuslakivaliokunnassa on kesken ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkatoimien laillisuuden selvittäminen al Holin -leirin suomalaisten kotiutusjupakassa. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) arvioi, että Mäenpään tapauksen käsittely tulee jossain määrin menemään rinnakkain Haaviston asian käsittelyn kanssa. – En pysty vielä sanomaan, miten se jaksotetaan ja keitä valiokunta kuulee. Nämä päätökset tehdään myöhemmin valiokunnan kesken. Haaviston virkatoimien laillisuuden selvittely jatkuu perustuslakivaliokunnassa 6. helmikuuta. Ainakaan vielä silloin Mäenpään tapaus ei ehdi valiokuntaan, koska ensin täytyy eduskunnassa käydä siitä lähetekeskustelu. Tämän vuoden valtiopäivät avataan 5. helmikuuta. Ojala-Niemelä pitää Mäenpäätä koskevan syytepyynnön käsittelyä erittäin harvinaisena. Edellisen kerran vastaavantyyppistä tapausta on käsitelty vuonna 1979. Perustuslakivaliokunnassa Mäenpään jutun käsittely muistuttaa pitkälti sitä prosessia, mitä Haaviston jutussa noudatetaan. – Tässäkin tapauksessa annetaan Mäenpäälle tilaisuus tulla kuulluksi. Sitten kuullaan valtakunnansyyttäjää ja erikseen päätettäviä asiantuntijoita. Halla-aho: Syytelupaa ei tule Perustuslakivaliokunta antaa kannanottonsa syytelupapyyntöön mietintönä eduskunnan täysistunnolle. Täysistunto äänestää sen jälkeen syyteluvasta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi jo viime elokuussa, että perussuomalaiset tulevat äänestyksessä määrävähemmistöllään estämään syyteluvan myöntämisen. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen on kertonut tekevänsä siinä tapauksessa päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella.