Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Itsemurhatilastot paljastavat suomalaisen sisun löytyvän kriisin keskellä – Ihmisten auttaminen jaloilleen sen jälkeen on tulevaisuusinvestointi

Huonoja uutisia on tulvinut viime kuukausina sisään ovista ja ikkunoista. Viheliäinen koronavirus tuntuu vaikuttavan aivan kaikkeen. Vaikka Satakunta on selvinnyt itse viruksesta ainakin tähän saakka paljon pelättyä vähemmällä, näkyvät epidemian vaikutukset vahvasti täälläkin. Keskustat ammottavat tyhjyyttään, tapahtumat on peruttu ja karanteenissa kärvistelevät vanhukset kärsivät yksinäisyydestä. Talous sakkaa koronakriisin takia pahemman kerran, mikä näkyy lomautusten kautta jo sadoissa, ellei tuhansissa satakuntalaisperheissä. Yhtälailla se näkyy perheissä, joiden yrittäjänä työskentelevältä vanhemmalta on kadonnut asiakkaat. Se, miten monelta työpaikka lähtee alta kokonaan, selviää vasta myöhemmin. Toivottavasti ei kovin monelta. Tällaisina aikoina on lohdullista muistaa, että ihminen on rakennettu kestämään kriisejä. Vaikka vastoinkäymiset ottavat koville, selviytymisvietti vie yleensä voiton. Mitä pahempi kriisi on, sitä varmemmin suomalainen siitä hammasta purren selviytyy. Kai se on sitä paljon puhuttua suomalaista sisua. Näkemykselle löytyy tukea ainakin itsemurhakuolleisuuden tilastoista. Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto paljastaa, että itsemurhakuolleisuus väheni Suomessa niin jatkosodan aikana kuin 1990-luvun lamavuosinakin. Vaikka ihminen onkin mestari selviytymään akuuteissa kriisitilanteissa, ei se tarkoita, että hän olisi murtumaton. Usein kriisien aiheuttamat traumat nousevat pintaan vasta myöhemmin. Murtumispiste tulee vastaan sitten, kun ihmisellä on aikaa ja kykyä ajatella muutakin kuin sitä, miten hän selviytyy huomiseen. Tukipaketit koronakriisistä kärsiville yrityksille ovat velkarahalla rahoitettunakin sijoitus tulevaisuuteen, jos niillä saadaan estettyä ihmisiä työllistävien yritysten kaatuminen. Jonain kauniina päivänä akuutti koronakriisi voidaan todeta selätetyksi, mutta se ei tarkoita, että avun tarve olisi ohi. Kriisin kolhimien ihmisten auttaminen takaisin jaloilleen on samalla tavalla tulevaisuusinvestointi. Syrjäytyminen on nimittäin isolta osin sukupolvelta toiselle periytyvä ongelma, joka tulee yhteiskunnalle äärimmäisen kalliiksi.