Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Merialuesuunnitelma 2030 tuo Satakunnan rannikolle uusia avauksia – Selkämerelle valtavia tuulivoimala-alueita sekä kalankasvatusta ja vesiviljelyä

Kahdeksan rannikkomaakunnan ja ympäristöministeriön yhteistyönä valmistelema Merialuesuunnitelma 2030 -luonnos tuo Satakunnan rannikolle uusia avauksia merialueen tulevaisuuden käytölle. Eteläiselle Selkämerelle on soviteltu suuren mittakaavan tuulivoimalaitosalueita sekä aluevarauksia kalankasvatukseen ja vesiviljelyyn. Uusia voimala-alueita on yleistason suunnitelmassa osoitettu Porin Tahkoluodon, Merikarvian ja Rauman edustan merialueille. Aivan uutena on Suomen talousvesialueen rajalle sijoittuva valtava avomeren energiantuotantoalue. Se ulottuu Merikarvialta Raumalle saakka. Suomeen ensi kertaa laadittu koko merialueen kattava merialuesuunnitelman luonnos on asetettu verkkoon yleisön ja eri sidosryhmien kommentoitavaksi 17. kesäkuuta saakka. Suomenlahdelta Perämerelle ulottuvan yleistason suunnitelman tavoitteena on edistää merellisten elinkeinojen kehittämistä ja toisaalta sovittaa ne yhteen meriluonnon suojelun kanssa. Suunnitelman laatimiseen on velvoittanut Euroopan unioni ja velvoite on kirjattuna myös maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lopullinen versio kootaan kuulemiskierroksen jälkeen syksyllä 2020 ja ohjeellinen suunnitelma merialueen käytöstä on määrä valmistua 2021 alkupuolella. Satakunta ja sen rannikkoalue on osana Eteläisen Selkämeren ja Saaristomeren suunnittelualuetta, jota ovat työstäneet yhdessä Satakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto. Vs. alueidenkäytön johtaja Susanna Roslöf Satakuntaliitosta toteaa, että suunnitelmavalmistelussa Satakunnan intressinä on ollut turvata jo olemassa olevat merkittävät merelliset toiminnot eli kauppamerenkulku, satamat, väylät, meriteollisuus, kalastus sekä virkistys- ja matkailukäyttö. Roslöf toteaa, että yhteen sovitettavaa rannikollamme on tulevaisuudessa varsin runsaasti, kun nykyisten toimintojen lisäksi merialueelle on uusiakin käyttäjiä. Eteläisellä Selkämerellä on Roslöfin mukaan mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotantoon sekä vesiviljelyyn, bioteknologiaan ja kalastukseen ulkomerellä. – Tarkoitus on, että suunnitelmalla varmistetaan myös meren hyvän tilan säilyminen tulevaisuudessakin, Roslöf lisää. Merialuesuunnitelma ei kuitenkaan avaa automaattista reittiä voimaloiden rakentajille tai kalankasvattajille. – Jokainen hanke käsitellään normaalilla ja lain edellyttämillä lupamenettelyillä, Susanna Roslöf. Luonnos on nyt kaiken kansan nähtävillä ja arvioitavana. Susanna Roslöf toivoo merisuunnitelmaesityksestä keskustelua ja palautetta. – Suunnitelma on laadittu noin kymmeneksi vuodeksi, mutta tarkistetaan ja muutetaan jatkuvana prosessina, hän lisää. Merialuesuunnitelma 2030 -luonnos on verkossa osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi