Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kasvosuojainten tuotanto alkaa Suomessa todennäköisesti toukokuun aikana – ongelmaksi voi muodostua laadukkaan materiaalin saatavuus

Kotimaisella tuotannolla pystytään jatkossa kattamaan suuri osa Suomen terveydenhuollon suu-nenäsuojusten ja hengityssuojainten tarpeesta. Näin arvioi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy​:n työelämäprofessori Sauli Eloranta . Tällä hetkellä suuri osa Suomen terveydenhuollon kasvosuojaimista tuodaan ulkomailta. – Laitteet ja materiaalit on nyt pitkälti tilattu ja tuotantolinjoja alkaa olla Suomessa. Tuotanto alkaa näillä näkymin toukokuussa, Eloranta sanoo. Terveydenhuollon suu-nenäsuojusten ja hengityssuojainten valmistuksessa ongelmaksi voi muodostua laadukkaan materiaalin saatavuus, koska suurin osa materiaalista tulee tällä hetkellä ulkomailta. Yleisin materiaali ammattikäyttöön tarkoitetuissa kasvosuojaimissa on meltblow-materiaali. Se on tehokas materiaali, mutta siitä ei ole kotimaista tuotantoa. Eloranta kertoo, että on mahdollista, että kaksi suurta suomalaista materiaalinvalmistajaa pystyy valmistamaan kasvosuojaimissa käytettyä materiaalia. – Jos ja kun tulee nopeita kysynnän vaihteluita tai jos pandemia etenee, Suomi on aika pieni materiaalien ostaja maailman markkinoilla. Siinä mielessä on hyvä, että on kotimainen vaihtoehto. Suu-nenäsuojus on tarkoitettu lähinnä suojaamaan potilasta hoitohenkilökunnan uloshengitysilman kautta mahdollisesti tulevilta taudinaiheuttajilta. Sitä voidaan myös käyttää, kun suojaudutaan veri- ja eriteroiskeilta toimenpiteissä. Hengityssuojainta käytetään silloin, kun hoidettavana on potilas, joka sairastaa ilmateitse tarttuvaa tautia. Suu-nenäsuojusten hyväksymisessä voi mennä kuukausi Vielä ennen kuin terveydenhuollon henkilökunnalle saadaan laajassa mitassa kotimaisia kasvosuojaimia, ne tulee testata ja hyväksyä. – Kaikki mukana olevat toimijat eivät ole tehneet tällaisia tuotteita. Vaikka tuote on melko yksinkertainen, siinä on omat riskinsä saada ne toimimaan. Kotimaisten suu-nenäsuojusten käyttöön saamista voi hidastaa myös se, että niiden hyväksymisprosessi on erilainen kuin hengityssuojaimilla. Hyväksynnän saamisessa voi mennä Elorannan mukaan jopa kuukausi. Sinä aikana voidaan kuitenkin valmistaa paljon suojaimia, jotka saadaan siinä vaiheessa käyttöön, kun tuote on saanut hyväksynnän. Kasvosuojainten saamista käyttöön hidastaa myös se, että Suomessa ei ole suojainten virallista testilaboratoriota ja Euroopan laboratorioihin on jonoa. Suu-nenäsuojuksia kuluu Suomessa koronavirusepidemian aikana päivässä noin puolesta miljoonasta miljoonaan.