Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalitulos Eurovaalikone Satakunta Urheilu MM-kiekko Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Miinakauhu pois, hyppypanos tilalle ja uusia hävittäjiä taivaalle

Tuoreen gallupin mukaan me luotamme Puolustusvoimiin. Se on rankattu kolmanneksi poliisin ja presidentin jälkeen. Miten tätä luottamusta ansaitaan? Kuulin hyppymiinasta ensimmäistä kertaa viime heinäkuussa Mikkelissä, kun Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko puhui "ajankohtaista armeijasta". Pääpaino oli tietysti esimerkiksi sotaharjoituksissa, koko maan puolustamisessa ja asevelvollisuudessa; koska palvelukseen hyväksytään vain 80 prosenttia, viidennes nuorista miehistä "jää ilman tätä sosiaalista kokemusta". Eduskunta päätti 2011 marraskuussa selvin äänin 110-47 kieltää jalkaväki- eli henkilömiinat. Liityttiin Ottawan sopimukseen. Olisi ollut jopa häpeäksi jäädä sopimuksen ulkopuolelle. Vankimmin asiaa ajoivat presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja. Puolustusministeriö ei innostunut. 42 edustajaa pysytteli poissa äänestyspaikalta. Sopimus ei kiellä panssarimiinoja. "Kustannustehokkailla" maamiinoilla oli erityisen suuri merkitys 1 300 kilometrin EU-ulkorajamme vuoksi. Venäjä, USA, Kiina ja Intia eivät lainkaan hävenneet pitäessään maamiinansa, samoin tekivät useat Lähi-idän maat. Esimerkiksi Ruotsille, Tanskalle ja Norjalle Islannista puhumattakaan sopimus on toisarvoinen asia. Maamiinat ovat silponeet tuhansia siviilejä, myös lapsia, mutta eivät Suomessa. Kartoitettuihin suomalaismiinoihin eivät siviilit ole astuneet. Maamme on satsannut viisi miljoonaa vuodessa miinojen purkamiseen kriisialueilla. Hävitimme siis yli miljoonan maamiinan varaston ja samalla tärkeän perusaseen, "miinakauhun". Korvikkeeksi kehitelty kotimainen keksintö hyppypanos esiteltiin 29. maaliskuuta. Mutta onko se siviiliystävällinen? Koetulosten mukaan se on erittäin tehokas tappovehje. 5-10 kilon kanisteri sinkautetaan maasta 20-30 metrin korkeuteen, josta leviää sirpaleryöppy 50-100 metrin ympyrän sisään. Se on laukaistava - Ottawan mukaisesti - näköyhteyden päästä. Siihen sopivat kaikki Puolustusvoimien laukaisujärjestelmät. Jo käytössä oleva viuhkapanos posautetaan levittämään sirpalesadetta vaakasuuntaan. Ruotsi päätti, mistä meillä ei (vaaleissa) puhuttu", kirjoitti Lännenmedian Jussi Orell. Kun naapuri läimäytti taas Nato-oven kiinni, tästä aiheesta ei väittelyissämme kierroksia syntynyt. Vain RKP kannatti avoimesti Nato-jäsenyyttä. Ontolta kuulostavaa "Nato-optiota" ravisteli Antti Rinne aprikoimalla ääneen, ettei meitä ehkä sinne huolittaisikaan. Jokseenkin vaisusti puhuttiin tulevasta jättihankinnastakin, hävittäjistä. Lähinnä lukumäärästä rupateltiin, mutta laaja poliittinen kannatus uusilla "horneteilla" on. Esimerkiksi Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (vas.) perusteli Kansan Uutisissa 12. huhtikuuta: Suomi tarvitsee uudet hävittäjät. Ne toimivat 2060-luvulle. Lasku jakautuu usealle vuosikymmenelle. "Olemme olleet 20 vuotta Naton yhteistyökumppanina, eivät hankittavat koneet tätä lisää tai vähennä." Lehtonen peräänkuulutti "vastuullista ja asiallista keskustelua". Maanpuolustusseminaarissa (MTS) maaliskuun alussa Tampereella todettiin muun muassa, että geopolitiikan painopiste on siirtynyt kylmän sodan Keski-Euroopasta pohjoiseen. Geopolitiikkaan kuulunee sekin, että maailmalla liikkuu noin 70 miljoonaa pakolaista. Erkki Teikari Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.