Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Vanhempi ei näe yli 10-vuotiaan lapsen koronatestin tulosta Omakanta-palvelusta eikä välttämättä puhelimestakaan – ”On tehty virheellinen linjaus, ja sitä nyt korjataan”

Vuosia sitten sosiaali- ja terveysministeriössä tehty päätös estää nyt yli 10-vuotiaiden vanhempia tarkastamasta lastensa koronatestin tuloksia Kelan Omakanta-järjestelmästä. Omakanta on järjestelmä, josta jokainen suomalainen voi tarkistaa omat terveystietonsa. Omakanta-järjestelmän lisäksi tieto testin tuloksesta lähetetään tekstiviestillä ennakolta sovittuun numeroon, joka on Fimlabin mukaan ensisijaisesti lapsen oma puhelinnumero. 10–17-vuotiaat voivat itse tarkastaa tuloksensa Omakannasta, jos heillä on verkkopankkitunnukset. Kaikilla tunnuksia ei kuitenkaan ole, varsinkaan pienemmillä lapsilla. Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) tietosuojavastaava Ida-Emilia Laasonen avasi tilannetta. Onko tosiaan niin, ettei 10-vuotiaan lapsen vanhempi voi nähdä lapsen koronatestin tuloksia Kanta.fi-palvelusta? – 10–17-vuotiaiden huoltaja ei pääse asioimaan Omakannassa lapsen puolesta. Se perustuu kansalliseen linjaukseen, jonka sosiaali- ja terveysministeriö (STM) teki vuonna 2015. Silloin asetettiin mekaaninen raja 10 vuoteen. Silloin järjestelmään ei ole pystytty tallentamaan yksittäisen lapsen antamaa suostumusta (siihen, että vanhempi voisi tarkastella hänen terveystietojaan), eikä näin pysty tekemään vielä tällä hetkelläkään. Eikö olisi järkevää, että tässä tilanteessa vanhemman olisi mahdollista katsoa lapsen koronatestien tulokset Kanta.fi:stä, vaikkei sieltä muita tietoja näkisikään? – Siihen minä en pysty vastaamaan. Se on Kelan ja STM:n vastattava asia, koska kyse on kansallisesta linjauksesta. Mitään pikaratkaisua siihen ei ole tietääkseni ollut mahdollista toteuttaa. Kuinka lapsen vanhempi saa sitten lapsen potilastietoja? – Jos nuorella on pankkitunnukset, hän pääsee tietenkin itse Omakantaan katsomaan tietoja ja voi näyttää niitä vanhemmalle. Mutta ymmärrän kyllä, että 10-vuotiaskin on aika nuori vielä pankkitunnuksia ja Omakantaa käyttämään. – Esimerkiksi lääkärikäynnin yhteydessä voidaan nuoren suostumuksella sopia, että käyntiteksti postitetaan käynnin jälkeen paperimuotoisena vanhemmille. Voiko tuloksen pyytää lähetettäväksi vanhemman numeroon? – Jos nuori haluaa, että tieto välitetään huoltajalle, näytteenottaja tarkistaa nuoren suostumuksen, että viesti voidaan vanhemmalle lähettää, ja viesti lähetetään sitten siihen numeroon, joka on ilmoitettu näytteenoton yhteydessä. Voiko vanhempi pyytää jälkikäteen 10–17-vuotiaan lapsensa koronatestin tuloksia kirjallisena versiona? – Alaikäisen potilaan huoltajilla on oikeus tarkastaa näytteenottotulos, kuten muutkin potilasasiakirjat, jos nuori ei ole kieltänyt sitä. Tarkastusoikeus toteutetaan lähtökohtaisesti kirjallisen pyynnön perusteella. Kirjallinen pyyntö toimitetaan näytteen pyytäneen, kuten kunnan tai sairaanhoitopiirin arkistoon. Mikä on nopein tapa saada lapsen koronatestin tulos? – Tulos lähtee välittömästi potilaan ilmoittamaan numeroon Fimlabin palveluna tekstiviestitse, kun tulos on valmistunut. Voiko kahden henkilön testitulokset lähettää samaan numeroon? – Kun useampi henkilö käy samaan aikaan koronatestissä, kaikki tulokset voidaan lähettää samaan kännykkänumeroon, mutta ongelma on, että tekstiviestistä ei sitten ilmene, kenen vastaus on tullut. Jos kolme lasta ja vanhemmat ovat käyneet testissä ja kaikki halutaan samaan numeroon, niin siihen tulee viisi vastausta. Fimlab ei saa tekstiviestitse toimittaa yksilöiviä tietoja, joten viestissä ei voida yksilöidä, että tämä on äidin vastaus ja niin edelleen. – Sitten tulee ongelma, jos yksi on positiivinen ja muut ovat negatiivisia, kenen se positiivinen on. Tietenkin vanhemmat pääsevät tarkastamaan omat tietonsa Omakannasta. Jos on 10–17-vuotiaita nuoria, heidän tietojaan eivät vanhemmat pääse tarkastamaan. Ja siitä syystä varmaankin on pyydetty nuoren oma puhelinnumero, mihin se tulos lähetetään. Millä perusteella ikäraja on asetettu ja ajateltu, että 10-vuotias olisi itse valmis vastaamaan omasta terveydestään? – Se on STM:n linjaus. En pysty antamaan heidän puolestaan vastausta, miksi on päädytty 10 vuoteen, miksi ei vaikka 12 ikävuoteen. Tästä on paljon ollut mediassa vuosien 2018 ja 2019 aikana. Lapsiasiainvaltuutettu on kritisoinut kyseistä ikärajaa. – Apulaisoikeuskansleri on tehnyt päätöksen, että tämä kyseinen ikäraja pitää muuttaa, koska se on ristiriitainen. Se rajoittaa ensinnäkin lapsen oikeutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja toisaalta taas huoltajan mahdollisuutta turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. On tehty virheellinen linjaus, ja sitä nyt korjataan. Kuinka Omakanta-järjestelmää aiotaan muuttaa apulaiskanslerin esityksen mukaisesti? – Ensin tarvitaan muutos kunkin terveyskeskuksen ja sairaalaan potilastietojärjestelmään, jotta terveydenhuollon ammattilainen, joka asioi lapsen kanssa, pystyy merkitsemään joka käynnillä, onko lapsi tarpeeksi kypsä päättämään omista asioistaan ja mikä lapsen toive on tietojen näkyvyyksien osalta. Kun tämä on saatu kuntoon potilastietojärjestelmän osalta, huoltaja pystyy katsomaan tietoja tai asioimaan nuoren puolesta Omakannassa. Silloinhan lapsi voi halutessaan myös edelleen kieltää sen? – Kyllä, ja se tulee suoraan potilaslain yhdeksännestä pykälästä. Siellä todetaan, että sellainen lapsi, jonka terveydenhuollon ammattilainen arvioi kypsäksi, voi kieltää omien tietojensa luovuttamisen huoltajalle. Millä aikataululla muutos tulee? – Ymmärrykseni mukaan lokakuusta alkaen aletaan potilastietojärjestelmä kerrallaan tehdä muutosta. Ensi vuoden aikana muutostyö on pitänyt saada tehtyä kaikkiin järjestelmiin.