Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Rakennusalalta kylmää kyytiä hallituksen työllisyystavoitteelle – ala työllistää jopa 10 000 ihmistä vähemmän ensi vuonna

Rakennusalan suhdannekäänne on selvä, käy ilmi Rakennusteollisuus RT:n tänään julkistamasta suhdannekatsauksesta. Rakentaminen on jatkunut vielä alkuvuoden vilkkaana, mutta painuu tänä vuonna miinukselle. Pudotus tulee ennen kaikkea ennätyskorkealle kivunneesta asuntorakentamisesta. Viime vuonna uusia asuntoja rakennettiin 46 000, tänä vuonna 38 000 ja ensi vuonna enää 32 000 kappaletta. Asuntorakentaminen keskittyy ensi sijassa pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Liikerakentaminen putoaa Rakennusteollisuuden arvion mukaan historiallisen matalalle tasolle. Alkamassa ei ole mitään senkaltaisia työmaita kuin valmistumassa oleva Pasilan Tripla, joka on Suomen itsenäisyyden ajan suurin rakennushanke ydinvoimaloita lukuun ottamatta. Valoa rakennusalalle tuovat julkinen rakentaminen, erityisesti monet sairaalahankkeet, sekä vireänä jatkuva teollisuusrakentaminen. Suhdanneveturi hyytyy Rakentaminen on ollut Suomen suhdanneveturi vuodesta 2015 alkaen. Viime hallituskaudella rakennusalalle syntyi 30 000 uutta työpaikkaa. Se on merkittävä määrä, kun Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella on yleisesti arvioitu syntyneen 120 000 uutta työpaikkaa. Rakennusala puhkoi tänä vuonna 200 000 työllisen haamurajan. Rakentaminen putoaa ensi vuonna kolme prosenttia miinukselle. Samalla alaspäin kääntyy hyvä työllisyyskehitys. Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo, että ensi vuonna rakennusala työllistää 7000 -10 000 ihmistä vähemmän. Siitä huolimatta alalla on työvoimapula ja ammattitaitoisen työvoiman puute on suurimpia tuotannon esteitä. Ulkomaisen työvoiman määrä rakennustyömailla on vakiintunut, eikä enää kasva. Antti Rinteen (sd.) hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta hallituskauden loppuun mennessä ja lupaa, että ensi syksyyn mennessä maahan on luotu 30 000 uutta työpaikkaa. Uudisrakentamiseen nämä uudet työpaikat eivät ensi vuonna synny. Rakennusala tietää haettujen ja myönnettyjen lupien perusteella aloitettavien kohteiden määrän. Uudisrakentamisen notkahdus aiheuttaa sen, että hallituksen työllisyystavoite karkaa yhä kauemmaksi. Korjausrakentamisen työllistävää vaikutusta on uudisrakentamista hankalampi arvioida, sillä esimerkiksi noin 100 000 mökin tai asunnon jätevesiremontti on yhä tekemättä. Valtion ensi vuoden budjetissa on tukea taloyhtiöiden energiaremontteihin, mikä voi käynnistää hankkeita joissakin taloissa Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan pääsevän kasvuun kiinni sen ansiosta, että budjettiin tehtiin 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus perusväylänpitoon. Lainsäädäntöä paljon vireillä Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell korostaa, että asuntorakentamisen tarve ei ole kadonnut mihinkään, koska kaupungistuminen jatkuu. Hallituskauden aikana pitäisi rakentaa 150 000 asuntoa eli 35 000 asuntoa vuodessa sekä lisäksi uusien asuntoalueiden palvelut, kuten koulut ja päiväkodit. Hallituksella on meneillään monia rakentamiseen liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Hallitus joutuu nyt punnitsemaan niitä laskevan suhdannenäkymän ja vähenevien työpaikkojen aikana. On selvää, että uusia asuntoja ei olisi Suomeen rakennettu ennätysmäärää ilman taloyhtiölainoja. Valtiovarainministeriö esittää nyt taloyhtiölainoihin kiristyksiä ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. Asian kääntöpuolella ovat vaikutukset asuntotuotantoon ja työllisyyteen. Meneillään on myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Löytyisikö siitä apua niin hölmöön ongelmaan Suomessa kuin tonttipula? Valtion ja isojen kaupunkiseutujen maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimuksien eli MAL-sopimusten uudistamiskierros on parhaillaan meneillään. MAL-sopimusten takana on monia tärkeitä hankkeita, kuten Espoon kaupunkirata, mikä osaltaan kiihdyttäisi myös asuntorakentamista.