Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Masennuslääkkeiden määrä isossa kasvussa – asiantuntijat penäävät uutta Masto-hanketta apuun työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Mielen sairaudet aiheuttavat eniten, kaikkiaan yli 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä. Uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmannen syynä on mielenterveyden häiriö. Masennus on yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle johtava mielenterveyshäiriö. Joka toinen mielenterveyseläke aiheutuu masennuksesta. Masennuseläkkeet ovat lähteneet uudelleen kasvuun sen jälkeen, kun niiden määrä jo alkoi laskea 2000-luvun lopulta alkaen. Eläketilastojen mukaan masennuseläkkeet lisääntyivät vuosina 2017–18 lähes 15 prosenttia. Nousua oli kaikissa ikäryhmissä. Masennus vie sairauseläkkeelle joka päivä yhdeksän henkilöä, yli 3000 henkilöä vuodessa, valtaosa alle keski-iän olevia. Lisäksi masennuksen vuoksi määrätyt sairauslomat ovat kasvaneet voimakkaasti, vuodesta 2016 alkaen noin neljänneksellä. Kokonaisuutena mielenterveyshäiriöiden aiheuttama kustannus on yhteiskunnalle valtava. OECD:n selvityksen mukaan suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, vuosittain 11 miljardia euroa. Kustannuksista suurimman osuuden muodostavat niin sanotut epäsuorat kustannukset kuten työpanosten menetykset. Masennuksen kustannukset ovat kokonaisuudesta useita miljardeja. Masennussairauteen on olemassa tehokkaita näyttöön perustuvia hoitokeinoja, jotka löytyvät muun muassa masennuksen Käypä hoito -suosituksesta. Hoitotuloksia voidaan merkittävästi parantaa toteuttamalla systemaattisesti hyvää hoitoa eri puolilla maata. Työterveyshuolto on keskeisessä roolissa kehittämään vaikuttavia hoitokäytäntöjä ja yhteistyötä työpaikkojen kanssa sairauspoissaolojen lyhentämiseksi ja töihin paluun sujuvoittamiseksi. Suomessa toteutettiin vuosina 2007–2011 sosiaali- ja terveysministeriön masennushanke, Masto, masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi. Tavoite oli löytää keinoja eläkkeiden vähentämiseen ja työhyvinvointiin. Samalla korostettiin masennuksen ehkäisyä, hyvää hoitoa ja työhön paluun nopeutumista sairauslomilta. Masto-hanke ei ollut hallitusohjelmassa, vaan ministeriö käynnisti hankkeen tarpeeseen. Alalla olevat toimijat ja järjestöt sitoutettiin hankkeen työhön, näin kustannukset pysyivät minimaalisina. Tuloksia alkoi tulla. Asenteet muuttuivat: masennus on sairaus, josta voi parantua ja palata takaisin työhön. Nyt on aika uudelle masennushankkeelle, Masto 2:lle. Samalla edistetään yhteiskunnallista tavoitetta, työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin. Jukka Kärkkäinen LT, psykiatri, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Liisa Hyssälä entinen sosiaali- ja terveysministeri, Masto-hankkeen käynnistäjä, vanhempi neuvonantaja, Sitra