Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Katso tästä kaikki mitä koronaviruksesta pitää tietää – Jos epäilet sairastuneesi, toimi näin

Kiinasta liikkeelle lähtenyt koronavirus eli covid-19 julistettiin maailmanlaajuiseksi pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020. Satakunnassa on todettu yhteensä 30 koronavirustartuntaa (tilanne 30. maaliskuuta kello 21.00). Satakunnan Kansa kokosi tähän juttuun olennaista tietoa tautitilanteesta ja toimintaohjeista. Juttu päivittyy sitä mukaa, kun uutta tietoa tulee. Mistä apua ja neuvoja, jos epäilen koronatartuntaa? Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut, että lievät hengitystieinfektion oireet voi sairastaa rauhassa kotona. Tällaisia oireita ovat yskä, nuha, kurkkukipu, lihassärky ja kuume. Koronavirukseen voi liittyä myös hengenahdistusta ja päänsärkyä. Lääkärin tekemää taudinmääritystä ei välttämättä tarvita, sillä lievä tauti paranee kotihoidossa viikossa tai parissa. THL ohjeistaa lepäämään ja pysymään kotona, kunnes oireet loppuvat. Sosiaalisia kontakteja on vältettävä. Ihmiskontaktien vähentäminen on tärkeää myös terveille ihmisille, koska siten hidastetaan epidemian leviämistä. Jos epäilee koronatartuntaa, voi tehdä oirearvion internetissä omaolo.fi-sivustolla. Sieltä saa tarvittaessa yhteyden terveydenhuollon ammattilaiseen. Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Ennen päivystykseen hakeutumista sinne on otettava yhteyttä puhelimitse. Näin tauti ei leviä muihin. Ensisijainen ohje on soittaa omaan terveyskeskukseen. Virka-ajan ulkopuolella palvelee Satasairaalan päivystysnumeron 02 627 6868. Tarkoituksena on varmistaa, että vakavista oireista kärsivät saavat hoitoa. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon vain, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilasi laskee. Hätätilanteessa soita numeroon 112. Kaikki korona-asioissa neuvovat tärkeät numerot on koottu tähän juttuun: Koronavirustestejä tehdään ensisijaisesti henkilöille, joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita. Matalammalla kynnyksellä testataan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa erityisesti, jos he sairastuvat ulkomaanmatkan tai koronaviruskontaktin jälkeen. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi maanantaina 30.3. testauskapasiteetin nostamisesta. Koronatestejä tehdään tällä hetkellä suhteessa yhtä paljon kuin testauksen mallimaana pidetyssä Etelä-Koreassa. Keskiviikkona 4. maaliskuuta 2020 avattiin kansallinen neuvontanumero 0295 535 535. Numerosta saa yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonta on auki arkipäivisin klo 8­–21 ja lauantaisin klo 9–15. Se on tarkoitettu ennen kaikkea henkilöille, jotka eivät pysty hakemaan tietoa internetistä. Neuvontanumerosta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Puhelinneuvonnan lisäksi neuvontaa on nyt mahdollista saada myös tekstiviestillä numerossa 050 902 0163. Tekstiviestineuvonta on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät esimerkiksi kuulovamman tai muun syyn takia voi käyttää puhelinta. Ajantasaista tietoa on tarjolla myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronavirus-sivuilla . Ainakin Porin perusturvassa on tehty ohjeistuksia ja toimintasuunnitelmia koronavirukseen varautumista varten. Ohjeistuksissa on opastettu esimerkiksi mitä koronavirukselle altistumiselle epäileviltä asiakkailta puhelinkeskusteluissa kysytään ja miten sosiaali- ja terveyspalveluissa toimitaan, mikäli paikalle saapuu asiakas, joka perustellusti epäilee itsellään koronavirusta. Miten koronatesti otetaan? Testi otetaan nenänäytteellä. Kun potilas testataan Satasairaalassa koronavirusepäilyksen varalta, testi lähtee Tykslabiin Turkuun tutkittavaksi. Testin valmistumisaikataulu riippuu Satasairaalan infektio-osaston ylilääkäri Tuomas Niemisen mukaan siitä, mihin aikaan päivästä testi on saatu otettua. – Testiajot lähtevät kerran päivässä Tykslabiin. Jos testi on otettu aikaisin aamulla, saamme tulokset samana päivänä. Muuten tulosten valmistuminen menee seuraavaan päivään. Mikäli koronavirusepäilys osoittautuu positiiviseksi, Satasairaala informoi asiasta mahdollisimman pian, lupaa Nieminen. Jos sairastun koronaan, mitä tapahtuu? Jos sairastuu koronavirukseen, on mahdollista sairastaa kotieristyksessä, jos on hyväkuntoinen, ei tarvitse osastohoitoa ja asia saadaan järjestettyä. Jos altistuu tartunnalle, mutta ei ole vielä sairastunut, tartuntatautilääkäri määrää tartuntatautilain perusteella karanteeniin kahdeksi viikoksi. Kotona sairastavalla ei saa olla samassa taloudessa monisairaita tai huonokuntoisia henkilöitä, jotka voivat sairastua. Näin on myös karanteenissa. – Se täytyy varmistaa, ettei sairastunut tai karanteenissa oleva liiku kotoaan pois, eikä sinne mene kukaan ulkopuolinen. Ruokahuollon järjestää tarvittaessa kunta lain mukaan näissä tapauksissa, sanoo Nieminen. Kunnan tehtävä on myös järjestää majoitus karanteeniin joutuvalle, jos hän ei voi olla kotikaranteenissa. Karanteeniin joutuville kirjoitetaan sairauslomaa vastaava todistus ja Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa karanteeniajalta. Esimerkiksi Porin kaupunki on ohjeistanut, että mikäli koronavirusepäilyjä esiintyy kaupungin henkilöstöllä, koskee henkilöstöä sama ohje kuin Porin kaupungin asukkaitakin, eli yhteys terveydenhuoltopalveluihin tulee ottaa ensin puhelimitse. Lisäksi Porin kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus hyödyntää kaupungin työterveyspalveluiden tuottajan, Terveystalon, koronavirusneuvontaa. Mikä on koronaviruksen taudinkuva? Toistaiseksi saatavissa olevan tiedon mukaan koronaviruksen aiheuttama tauti on useimmissa tapauksissa lievä. Oireita ovat kuiva yskä, lihassärky, hengenahdistus, päänsärky ja yleinen sairaudentunne aivan kuten influenssassa. Pienellä osalla saattaa olla kurkkukipua ja nuhaa, mutta ne eivät ole hallitsevia oireita. Kuumettakin tulee vain joillekin. Paraneminen kestää keskimäärin kaksi viikkoa, kuten influenssassa. Vakavammasta tautimuodosta paraneminen kestää pidempään. Tähän mennessä koronavirus on tarttunut herkemmin yli 50-vuotiaisiin, joilla taudinkuva on myös ollut muita vaikeampi. Lapsiin ja nuoriin korona näyttää toistaiseksi tarttuneen huonommin. He eivät myös ole sairastuneet niin herkästi ja jos ovat, tauti on ollut lieväoireinen. Koronan jälkitaudeista on toistaiseksi vähän tietoa. Ne eivät kuitenkaan näytä olevan sen yleisempiä kuin tavallisessa influenssassa ja vaikuttavat kohdistuvan sairaalahoitoon päätyneisiin potilaisiin. Miten voin suojautua tartunnalta? Korona tarttuu tiettävästi pisara- ja kosketustartuntana, ei ilmateitse. – Tavallisessa arjessa pystyy parhaiten suojautumaan, kun pesee käsiä riittävän monta kertaa päivässä ja huolellisesti. Silmien hierominen ja nenän kaivaminen ovat tehokkaimmat keinot saada virus elimistöön. Siispä jollain muulla kuin sormella, vaikka hiha tai nenäliina käyttöön, Nieminen sanoo. – Junilla ja busseilla matkustaminen on tällä hetkellä turvallista. Voi yrittää välttää julkisissa tiloissa tai liikennevälineissä kahvojen ja kaiteiden koskettamista paljain käsin, niin torjuu kaikkia viruksia. Tavalliset hanskat riittävät, Nieminen lisää. Jos tuntee olonsa sairaaksi, oikeaoppinen yskiminen vaikkapa hihaan tai olkavarteen on suositeltavaa. Niistää tulisi kertakäyttönenäliinaan, joka laitetaan heti roskiin ja pestään kädet sen jälkeen. Nieminen korostaa aikuisten käsihygieniaa, josta huolehtimien on ensiarvoisen tärkeää. – Toivomme, että aikuiset opettaisivat sen merkitystä myös lapsilleen. Miten koronavirus todetaan? Altistumisen, oireiden ja testin perustella. Niemisen mukaan potilaita testataan nyt hyvin herkästi, jos on syytä epäillä koronatartuntaa epidemia-alueella matkustamisen tai sairastuneen kanssa tekemisissä olemisen perusteella. Testi tehdään pyyhkäisemällä vanupuikolla nenänielua, ja näyte tutkitaan Tyksissä geenimonistustekniikalla. Tulos selviää noin vuorokauden kuluessa.