Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Tehyn Rytkönen pitää kiinni hoitajien palkkavaatimuksesta, vaikka valtio ei ole luvannut rahaa kunnille: "Päättäjien tehtävänä miettiä, mistä rahat otetaan"

– Päättäjien tehtävänä on miettiä, mistä rahat mahdollisiin palkankorotuksiin otetaan. Meidän tehtävämme on neuvotella sopimukset, tiivistää Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen . Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, ettei hän lähde kirittämään palkkaneuvotteluja ennenaikaisilla puheilla tai valtion antamilla lupauksilla. Terveys- ja hoiva-alan järjestöt eivät tästä hätkähdä. Tehy ja Super ovat vaatineet tuntuvia palkankorotuksia, jotka rahoitettaisiin julkisella puolella pääosin kuntien varoista. – Pääministeri ei ole meidän neuvottelukumppanimme, vaan Kuntatyöantajien Markku Jalonen . Sopimuksia tehdessä rahoitus ei ole koskaan etukäteen tiedossa, vaan palkkaratkaisut tehdään aina tulevaisuutta ajatellen, Rytkönen sanoo. Marin jätti sunnuntaina kuitenkin takaoven hieman raolleen. Hän totesi hallituksen katsovan kuntatalouden kokonaistilannetta uudelleen, kun ratkaisut on tehty. – Mikäli osapuolet löytävät ratkaisun, joka kunnille todennäköisesti joka tapauksessa tulee maksamaan, hallitus katsoo silloin kuntatalouden tilannetta ja kokonaisuutta ja arvioi millaisiin toimiin voidaan lähteä, Marin sanoi. Rytkönen toteaa, että yksi keino palkankorotusten maksamiseen olisi se, että talousvaikeuksista kärsiville kunnille maksettavia valtionosuuksia korotettaisiin. – Olemme Superin kanssa puhuneet viime keväästä lähtien siitä, että valtionosuuksia on korotettava, jotta terveyden- ja hoiva-alan palkkoja voitaisiin korottaa. Neuvottelut vauhtiin helmikuussa Tehy ja Super aloittivat omat työehtosopimusneuvottelut tammikuun puolessa välissä. Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan osapuolet ovat tavanneet pari kertaa, mutta todellinen vääntö alkaa helmikuun aikana. Voimassa olevat kunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät maaliskuun lopussa. Neuvottelupöydässä liitoilla on neljä päätavoitetta. Palkankorotusten lisäksi liitot tavoittelevat itselleen alakohtaista työehtosopimusta, tasa-arvohjelmaa ja kiky-tuntien poistoa. Paavolan mukaan perälauta vaatimuksille löytyy jo hallitusohjelmasta. – Pääministeri Marinin kommentit olivat odotettuja, mutta jo hallitusohjelmassa todetaan, että tämä hallitus menee konkreettisilla tavoilla kohti palkkatasa-arvoa. Me olemme tarjonneet ne konkreettiset teot, jolla tätä kohti voidaan mennä, Paavola sanoo. Liitot: Nyt kyse koko hoiva-alan tulevaisuudesta Superin ja Tehyn puheenjohtajat ovat korostaneet, että nyt käytävät neuvottelut eivät ole vain yhden liittokierroksen asia, vaan nyt ratkotaan koko alan tulevaisuutta. Kyse on paitsi palkoista, myös oman työehtosopimuksen eli sote-sopimuksen synnyttämisestä. – Me olemme nyt saman työehtosopimuksen piirissä kuin esimerkiksi maatalouslomittajat tai kirjastonhoitajat, joiden työ on pikkaisen erilaista kuin esimerkiksi sairaanhoitajien työ. Työolot paranevat sillä, että saamme sote-alalle oman työehtosopimuksen, aivan samalla tavalla kuin esimeriksi lääkäreillä tai opettajilla on, Tehyn Rytkönen sanoo. Palkankorotusvaatimukset keskelle kuntakriisiä Sote-alan palkankorotusvaatimukset tulevat suoraan kuntatalouden kriisin keskelle. Kuntatyönantajat (KT) kertoi tiistaina, että kuntien vaikea taloustilanne näkyy poikkeuksellisen suurina irtisanomisina tai lomautuksina. Kuntatyönantajien tekemän selvityksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joutuvansa tänä vuonna lomauttamaan yli 8 100 henkilöä eli 2,5 prosenttia henkilöstöstä ja irtisanomaan yli 750 työntekijää. KT:n mukaan kunta-ala sopeuttaa henkilöstömenojaan tänä vuonna 1,7 prosenttia. Kunta-alan 21,12 miljardin euron työvoimakustannuksiin suhteutettuna kyse on 359 miljoonasta eurosta. – Suurempia lomautusmääriä on viime vuosikymmeninä ollut vain muutaman kerran. Suurempiin irtisanomisiin on kuntasektorilla jouduttu viimeksi 1990-luvun lamavuosina, KT:n tiedotteessa todetaan. Kaikista henkilöstömenoista lomautuksilla arvioidaan tulevan noin kymmenen miljoonan euron säästöt. Irtisanomisilla arvioidaan päästävän 48 miljoonan euron säästöihin. KT:n mukaan suurin osa kunta-alan henkilöstösäästöistä saadaan kuitenkin muilla keinoin, kuten toiminnan tehostamisella työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla. Säästöjä haetaan myös rekrytoinnin kiristämisellä sekä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä vähentämällä. – Henkilöstömenoja vähentävät myös toimintojen ja palveluiden supistaminen, ulkoistaminen tai yhtiöittäminen. Palveluiden karsiminen on kuitenkin suureksi osaksi mahdotonta, koska monet kuntapalvelut perustuvat lainsäädäntöön.