Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tomi Horna vaihtoi suursikalan vapaisiin possuihin ja kanoihin – Huittinen on Satakunnan sikapitäjä, mutta mitkä ovat nauta-, lammas- ja siipikarjapitäjät?

Possut makoilevat varjossa, eivätkä tahdo korvaansa letkauttaa, kun Hornan tilan isäntä Tomi Horna yrittää houkutella niitä kuvauksellisempiin maisemiin Loimijoen varrella Huittisten Vampulassa kukkivalle laitumelle. – Tämä on ollut jotenkin laiska porukka alusta saakka, Horna sanoo ja arvelee kesäkuun helteiden laiskistuttaneen possut. Tilalla on tällä hetkellä 43 ulkoilevaa possua ja tulossa on toinen samankokoinen erä. Yhdessäkin nämä kaksi erää ovat vain noin promille sikapitäjä Huittisten kaikista saparohännistä. Huittinen on Luonnonvarakeskus Luken tilastopalvelun mukaan koko Suomen sikakeskittymä. Tilastopalvelun tuoreimmat kuntakohtaiset kotieläintilastot ovat huhti-toukokuulta 2019, ja Huittisissa oli tuolloin noin kahdeksan kertaa enemmän sikoja kuin ihmisiä. Paikkakunnalla oli vajaat 82 000 sikaa, kun koko maan tilaston kakkosena olevan naapurikaupunki Loimaan luku oli reilut 58  000. Satakunnan sioista melko tarkkaan kaksi kolmasosaa ja koko maan sioista vajaat kahdeksan prosenttia oli Huittisissa. Satakunnan 94 sikatilasta Huittisissa oli tasan puolet. Sikojen määrä kasvoi Huittisissa vuodesta 2014 vuoteen 2019 noin 1 500:lla, mutta samaan aikaan sikatilojen määrä väheni 63:sta 47:een. Sikojen määrä yhtä tilaa kohti kasvoi vajaasta 1 300:sta yli 1 700:aan. – Se on sitä politiikkaa, mitä täytyy tänä päivänä harrastaa, sanoo oman tilan tuotteet suoraan kuluttajille myyvä Horna. – Meillä on siitä mahtava tilanne, että minä saan määrätä itse hinnan, millä tuotteeni myyn. Toisin se on tuolla toisella puolella, missä pitää hakea sitä suuruuden ihanuutta, ja saada sitä kautta kuluja alas ja kannattavuutta paremmaksi. Tuo toinenkin puoli on miehelle tuttu. Ennen kuin Horna siirtyi vapaan porsaan lihan tuottajaksi, tilan sikalassa oli kolmisen tuhatta eläintä. – Sitten sain kipinän, että pistetäänpä porsaat tuonne ulos, ja yritetään myydä niitä suoraan ihmisille. Siinä on onnistuttu vaihtelevasti. Joulukinkut meiltä viedään aina käsistä, ja muu liha myydään sitten seuraavana vuonna pienissä erissä. Alle sadan porsaan karjalla ei Hornan mukaan elä, vaikka tuotteet myykin rekon kautta suoraan kuluttajalle. Tilan vanhoja sikaloita onkin asuttanut vuodesta 2017 lähtien pääasiassa kanat, ja tilan päätuote on tänä päivänä vapaan kanan muna. Porsaat eivät ole suonkaan ainoita tuotantoeläimiä, joiden kasvatus on painottunut johonkin tiettyyn maakunnan kolkkaan. Pohjois-Satakunnan Karviassa nautoja oli tilaston mukaan vajaat 5 800, mikä on noin kaksi ja puoli kertaa paikkakunnan asukkaiden määrä. Toiseksi eniten nautoja löytyy naapuri Kankaanpäästä, missä niitä oli noin 4 400. Pro Agria Länsi-Suomen palvelupäällikkö Sanna Jääskeläinen arvelee, että nautojen suuri määrä voi selittyä Pohjois-Satakunnan pienillä pelloilla, jotka soveltuvat hyvin nurmen tuotantoon. Etelämpänä peltoalat ovat suurempia. Yksiselitteistä vastausta siihen, miksi eläintiloilla on tapana keskittyä tiettyyn paikkaan, Jääskeläisellä ei ele antaa. Joillain tiloilla päätös tuotantosuunnasta on kuitenkin tehty yli sata vuotta sitten ja jälkipolvet ovat jatkaneet samalla linjalla. – Ainakin Varsinais-Suomen maitotiloissa on näkynyt, että jos joku nuori alkaa pitää sukupolvenvaihdoksen jälkeen maitotilaa, niin helpommin se naapuritilankin nuori alkaa tilaa pitää. Nautojen määrä kasvoi Karviassa viidessä vuodessa 600:lla, mutta nautatilojen määrä putosi 56:sta 45:een. Keskimääräinen nautatilan koko kasvoi 92:sta 128 eläimeen. – Kehitys jatkuu varmasti samansuuntaisena ihan kaikissa tuotantosuunnissa. Tilamäärä vähenee ja koko kasvaa. Pienet tilat lopettavat, kun toiminta ei kannata, Jääskeläinen sanoo. Siipikarjan kasvatus on keskittynyt vahvasti Etelä-Satakunta. Jääskeläinen uskoo, että osasyynä siihen saattaa olla lähellä tapahtuva jatkojalostus, mikä tuo toimintaan tehokkuutta. Broilereissa ykköstila menee Huittisiin, mutta naapurikunta Säkylä on lähes samoissa lukemissa. Huittisissa broilereita oli kymmenellä tilalla reilut 810 000 ja Säkylässä 14 tilalla hieman alle 800 000. Koko maan tilastossa Huittinen ja Säkylä ovat toisella ja kolmannella sijalla. Ykköseksi kiilaa 1,25 miljoonan broilerin Seinäjoki. Maakunnan itseoikeutettu munapitäjä on Eura, missä oli kuudella tilalla yhteensä noin 200 000 munivaa kanaa. Tilanne saattaa muuttua Kieku Oy:n Säkylään rakenteilla olevan suurkanalan myötä. Yritys on ilmoittanut tavoitteekseen laajentaa kanalaa lopulta peräti 560 000 munituskanan kokoon. Keväällä 2019 koko maakunnassa oli kaikkiaan noin 350 000 munivaa kanaa. Kalkkunatiloja maakunnassa on kuusi, joista kolme Huittisissa, kaksi Eurassa ja yksi Kokemäellä. Luke ei pienen tilamäärän vuoksi ilmoita kalkkunoiden kuntakohtaisia määriä. Koko maakunnassa niitä oli noin 55 000. Lampaiden kasvattaminen on keskittynyt jostain syystä maakunnan keskivaiheille. Ulvilassa lampaita oli 678, Porissa 630 ja Eurajoella 627.