Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Vain yrittämällä ymmärtää voimme estää seuraavien koulusurmien tapahtumisen – se ei tarkoita teon hyväksymistä

Kun 25-vuotiaan Kuopion kouluhyökkääjän Joel Marinin rikossyytteiden käsittely alkoi Pohjois-Savon käräjäoikeudessa tämän kuun alussa, syytä hirmuteolle alettiin etsiä välittömästi. Mikä saa ihmisen hyökkäämään viattomien kimppuun? Taustalta paljastui mielenterveysongelmia ja koulukiusaamista. Marin kertoi kokeneensa epäreiluna, että muilla asiat olivat paremmin kuin hänellä. Satakunnan Kansan otsikossa kouluhyökkääjän selitystä väkivallanteolle kuvattiin "oudoksi" . Samassa artikkelissa miehen mielenterveysongelmista kertomista perusteltiin ristiriitaisesti sillä, että ne saattavat selittää, miksi väkivalta on koettu ratkaisuna vaikeuksiin. Tämä osuu naulan kantaan: kun elämä on potkinut päähän tarpeeksi, ihminen voi alkaa etsiä ulospääsyä pahasta olosta radikaaleinkin keinoin. Suomessa kasvaa jatkuvasti lapsia ja nuoria, joiden hätää ei huomata. He ovat vaarassa katkeroitua ja kerryttää "valkoista raivoa", josta Suomen Kuvalehti kirjoitti jo viisi vuotta sitten . Jutussa kerrottiin joukkomurhaa suunnitelleesta "Laurista", joka traumaattisen lapsuuden jäljiltä fantasioi kostavansa kokemansa vääryyden tappamalla. Valkoinen raivo on hänen mukaansa seurausta toistuvista pettymyksistä, joiden kasautuessa ihminen ei enää koe yhteenkuuluvuutta muihin. "Lauri" totesi jutussa seuraavasti: "Meillä voi nytkin olla kymmeniä nuoria miehiä, jotka jo pohtivat, miten päihittää Auvinen ja Saari". Hän peräänkuulutti kiihkotonta keskustelua ja tietoisuuden lisäämistä ilmiöstä. Marin on myöntänyt rikoksensa, mutta yhden ihmisen tuomio ei ratkaise kytevää ongelmaa. Etenkin nuorten miesten syrjäytymisestä on kannettu huolta jo vuosia. Koulukiusaaminen ei ole hävinnyt minnekään. Ennaltaehkäisyn rinnalla on huomioitava, miten tällaiseen tilaan ajautuneista puhutaan. Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen leimaaminen julkisesti oudoksi vieraannuttaa heitä entisestään muista ihmisistä. Tekoa ei tarvitse hyväksyä, jotta sitä voi yrittää ymmärtää. Ymmärrys on avain sille, että vastaavaa ei pääse enää tapahtumaan.