Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Suomi tuskin liittyy YK:n ydinasekieltosopimukseen tälläkään hallituskaudella – Ulkoministeri Haavisto: Sopimukseen ei ole tullut mukaan yksikään ydinasevaltio

Uusi hallitus tuskin allekirjoittaa ydinaseet kieltävää YK:n sopimusta. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo Lännen Medialle, että asiasta keskusteltiin hallitusneuvotteluissa ja sen kehittämistä päätettiin seurata. Konkreettisista toimista ei kuitenkaan ole päätetty. Edellisellä hallituskaudella osa oppositiosta vaati sopimukseen liittymistä. Vihreiden eduskuntaryhmä kirjoitti vetoomuksen ydinasekieltosopimuksen puolesta. Lisäksi esimerkiksi Erkki Tuomioja (sd.) sanoi Lännen Medialle (6.10.2017), että Suomen päätös jättäytyä prosessista on ollut virhe. Suomi on muun muassa Ruotsin tapaan boikotoinut vuonna 2017 hyväksyttyä sopimusta. Nyt vihreät ja sdp istuvat hallituksessa, mutta sopimuksen eteneminen näyttää yhä tahmealta. Myöskään esimerkiksi Ruotsi ei ole allekirjoittanut sopimusta. – Ydinasekieltosopimukseen ei ole tullut mukaan yksikään ydinasevaltio. Se on hyvä tavoite, ydinaseeton maailma, mutta jollain tavalla pitäisi saada sellainen sopimusjärjestelmä, jossa myös ydinasevallat olisivat mukana, Haavisto toteaa. Ydinaseriisuntaan liittyy toiveita, mutta vain vähän realismia Suomi yrittää Haaviston mukaan silti ottaa aktiivisen roolin ydinasepolitiikassa, joka tällä hetkellä on pitkälti määritelty virallisten ydinasevaltioiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen sekä Ranskan, Britannian ja Kiinan ehdoilla. Nämä maat ovat sitoutuneet ydinsulkusopimukseen (NPT), jonka tarkoituksena on rajoittaa ydinaseiden leviämistä uusille maille. Sopimuksen tekohetkellä 50 vuotta sitten siihen kirjattiin myös ajatus siitä, että nykyiset ydinasevallat alkavat edistää ydinaseriisuntaa. Kohta näyttää sittemmin jääneen unholaan, ja sopimuksen on sanottu jumiutuneen. Ulkoministeri Haavisto osallistui kesäkuussa Tukholmassa Ruotsin ulkoministerin Margot Wallströmin ydinaseasioita käsittelevään kokoukseen, jossa oli paikalla toistakymmentä maata, muun muassa Japani ja Saksa. NPT-sopimuksen tarkastelukierros on tarkoitus pitää ensi keväänä, mikä nousi Tukholmassa vahvasti esille. Haaviston mukaan maat pyrkivät yhdessä vahvistamaan NPT-sopimusta. Ryhmän on tarkoitus kokoontua seuraavan kerran tammikuussa Berliinissä ja pyrkiä puhaltamaan eloa tarkasteluprosessiin. Tavoitteena on saada sopimuksen jäsenvallat sitoutumaan ydinaseriisuntaan ja ydinaseita rajoittaviin toimiin. – Jos nyt ylipäätään on yhtään realismia ydinaseiden rajoittamisessa ja neuvottelujen uudelleenkäynnistämisessä, niin näkisin, että tämä polku, jota Tukholmassa hahmoteltiin, olisi yksi hyvä tie asian eteenpäinviemiseen. Siihenkin sisältyy vielä paljon toiveita siitä, että ydinasevallat olisivat valmiita NPT-sopimuksen hengen mukaisesti omia arsenaalejaan rajoittamaan. – Kun ajattelee maailman tilannetta, niin ei ehkä kauhean optimistisessa valossa voi tätä kierrosta tarkastella. Monia kielteisiä elementtejä on ilmassa yhtä aikaa. Asevarustelussa vallitsee anarkia Haavisto näkee maailman ydinasetilanteen huolestuttavana. – Koko maailmassa ydinaseisiin ja ydinaseriisuntaan liittyvä järjestys on aikalailla epätasapainossa. Uudet ydinaseuhat huolestuttavat, mutta samalla sopimukselliset asiat ovat kriisiytyneet. Keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävä INF-sopimus päättyi elokuussa. Haavisto sanoo, että se voi johtaa uuteen varustelukierteeseen. Hänen mukaansa suurvalloille on viestitty harmi siitä, että sopimus päättyi ilman sovittua jatkoa, sekä toiveet päästä uudelleen neuvottelupöydän ääreen. Viimeiset asevalvontasopimukset Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä tulevat tiensä päähän kahden vuoden sisällä. – Näissä olosuhteissa voi olla vaikea Yhdysvaltojen ja Venäjän löytää yhteistä säveltä jatkosopimukselle asevalvonnasta. Haaviston mukaan tilanne kuvaa jopa anarkiaa, joka asevarustelussa on tällä hetkellä maailmassa vallalla: jopa kylmän sodan aikana aserajoituksista pystyttiin sopimaan ja menemään eteenpäin. – Se kuvaa todella hyvin kriisin laajuutta tänä päivänä, että edes perusasioista ydinaseista ja niiden käytöstä ja kehittämisestä ei ole pystytty pääsemään sopimukseen.